Primula veris L., Kevätesikko. †

Primula officinalis (L.) Hill.

Primula < prima (lat) = ensimmäinen;
veris (lat) = kevään.

Monivuotinen, 15—40 sm korkea vanakasvi. Juurakko melkein pysty. Lehdet ruusukkeiset, tyveen päin siipipalteiseksi ruodiksi kapenevat, kurttupintaiset, nirhalaitaiset, alta vanukkeiset, kuten vanavarsi ja kukkaperätkin. Kukat 5—12-kukkaisessa sarjassa, kullankeltaiset, nuokkuvat. V, VI. Lehtoniityillä ja valoisissa lehdoissa; yleinen maamme eteläosissa. Levinneisyys: Eurooppa, Vähä-Aasia.

Myrkyllinen. Kevätesikon kaikissa osissa, mutta varsinkin juurakossa, on saponineja (8 %) primverini, primulaverini ja kiteistä primulahappoa, sekä lisäksi primulakamferia.

Kasvin vaikutukset ovat samat kuin Saponaria officinaliksen, ks. s. 99.

Nykyisin on juurakkoa, Rhizoma primulae, ryhdytty jälleen käyttämään useammin lääketieteessä dekoktina ja erityisinä valmisteina ysköksiä poistamaan saponarian ja senegan sijasta.

Kansan keskuudessa on vähemmän saponineja sisältäviä lehtiä ja kukkia käytetty pitkällisessä ummessa, vilustuksissa, päänsäryissä, munuais- ja rakkovaivoissa sekä lievissä hengityselinten häiriöissä. Juurakkoa käytetään myös aivastuspulverin valmistukseen.—Sekoittamalla murskattujen kukkien mehuun vettä, sitruunamehua ja sokeria ja antamalla seoksen käydä valmistavat englantilaiset esikkokukkaviiniä (cowslip). Kukkain mehusta valmistetaan myös sokerin kanssa esikkokukkahunajaa ja esikkokukkakaramelleja (yskäkaramelleja).

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.