Scrophularia L. Syyläjuuri. Flenört.

SCROPHULARIA L. Syyläjuuri. Flenört.

Scr. nodosa L. Niwel-syyläjuuri. (R98: (tumma)syyläjuuri; flenört.) -- Terä avonainen; verholiuskat puikeita; lehdet herttapuikeita, suippoja, epämukaisesti jurasahaisia, kaljuja; varsi 4-tahkoinen, kalju. -- ♃ 7, 8 rusk. k.
Tuor. paik., vesivierillä, tav. (E.-Pe. Kv.) 2-3 vaaksan pituinen, isolla kukkaröyhyllä, 3-jakoisilla haarukoilla; lehdet leveällä, m. poikkipäisellä kannalla; tympeämäisellä hajulla, pahalla karvaalla maulla.
Muist. -- Juurikeitettä muinen käytettiin rauhaisvikain, riiden, kaulakupuin, peräputkamain ja monen muun vian paranteeksi. Kiitettiin myös hyväksi vanhoissa mätähaavoissa. Norjassa nauttivat sitä teenä kurkkukipeissä, ja väkevällä keittoliemellä pestään rupisia sikoja.

Scr. vernalis L. Kewät-syyläjuuri. (R98: kevätsyyläjuuri; vårflenört.) -- Terä sulettu; verholiuskat pitkulaisia; lehdet herttamaisia, toistain jurasahaisia; varsi 4:llä nulokulmalla, ynnä lehtiruotien kanssa höyteä. -- ⚇ 6, 7 kelt. k.
Raunioilla, harv. (T.) Tahmeakarvainen; nuorempana kukkaröyhyillä lehtihangoissa, lop. myöskin latvassa.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.