Virmajuuri (Valeriana officinalis L.).

Tuntomerkit: Monivuotinen, lyhyt, ikäänkuin poikkileikattu juurakko, jossa on runsaasti vihreänkeltaisia juuria; ruoho useasti punaisen ruskealla, 0,3—1,0 m. korkealla uurteisella varrella; lehdet vastakkaisia, pariosaisia, 5—9-parisia, lehdykät suikeita; kukinto harittava, melkein tasakorkea huiskilo varren latvassa; kukat pieniä, vaaleita, punertavia, vahvasti tuoksuavia; verhiö muodostaa rengasmaisen suojuksen: teriö punertava, suppilomainen, 5-lehtinen, tyvessä kannusmainen lisäke; heteitä 3, emiä 1; hedelmiä yksiosainen pähkinä, haivenmaisesti jakaantuneen pohjuksen verhooma; siemenet pitkulaisen munamuotoiset, 3,0 x 5,5 mm, vihertäviä tai ruskeita, karvaisia, litteitä; kukkimisaika kesä—heinäkuu.

Esiintyminen: Yleinen kosteilla paikoilla, rannoilla j. n. e.

Viljelyksen tarkoitus: Virmajuuren (Radix Valerianae) saanti.

Viljelys: Kuohkea, ei kovin kuiva maa on sopivin; siemenet kylvetään keväällä riveihin, joiden etäisyys on 15—20 sm; taimet harvennetaan, niin että niiden väliä rivissä on 10—15 sm; myöskin tapahtuu lisääminen juuria jakamalla.

Korjuu: 3 vuotta kylvön jälkeen korjataan juuret joko keväällä tai syksyllä; ne nostetaan lapiolla, puhdistetaan (ei pestä!) ja saavat kuivua, juuririhmoja poistamatta; säilytetään kuivalla paikalla; kuivuessa vähenee paino 75 %. Kuivattamispaikka on suojeltava kissoilta, niin kauvan kuin juuret ovat kuivumassa.

Siemenviljelys: Siemenet kypsyvät epätasaisesti, jonkatakia on parasta ennen kypsymistä leikata varret; sen jälkeen levitetään sato jälkikypsymään ilmavalle ullakolle. Siementen hinta ulkomailla noin 50 markkaa kilolta.

Ohjeita Lääkekasvien Viljelemiseen Suomessa, 1915, kirjoittanut Gösta Grotenfelt.