Siankärsämö.

Kaikki tuntevat siankärsämön kukkaa, mutta entä sen juuri?

Siankärsämöä (Achillea millefolium) on käytetty ihan mihin vaan, ja syystä. Se on mieto, ja jos on jokin vaiva kannattaa juoda siankärsämöteetä muutaman viikon ajan, jolloin selviää miten paljon tai vähän se siihen vaivaan auttaa.

Ennen pestiin hevosia siankärsämöteellä, joka piti paarmat niistä etäämmällä. Tästä rohkaistuneena olen hieronut siankärsämön tuoreita kukkia ihoon ja tehnyt jopa siankärsämövoidettakin - mutta käytännön kokemukset ovat olleet hieman ristiriitaiset, kun paarmat ovat joskus silti purreet, joskus taas eivät.

Vähemmän tunnettu on siankärsämön juuren käyttö hammassärkyyn. Siihen se on erittäin tehokas, ja kannattaakin kaivaa ylös tusinan verran siankärsämön juuria talven varalle - sillä määrällä pääsee ainakin yhden viikonlopun yli.

Jos siis hammassärky iskee: laita noin 5-senttistä juuripalaa kipeälle puolelle ja pureskele sitä auki. Pidä suussa kunnes särky häviää, sylje pois. Kun särky tulee takaisin, parin kolmen tunnin päästä, laita uusi juuripala samaan kohtaan, pureskele taas auki ja pidä siinä kunnes särky häviää. Koska hammassärky aina iskee perjantai-illalla, jolloin ei ole toivoakaan hammaslääkärille pääsystä, tarvitaan niin monta juuripalaa että pärjää maanantai-aamuun saakka. Silloin pääsee hammaslääkärin vastaanotolle.

Hammaslääkärin luo kannattaa ilman muuta mennä jos on hammassärkyä, sehän voi johtua vaikkapa vanhan paikan alla piilevistä bakteereista. Jos näin on niin nämä bakteerit ovat kiertäneet puolustusjärjestelmämme - ja niillä on suora yhteys verenkiertoon. Siis on riski sairastaa aitoa verenmyrkytystä, septicemiaa.
Jos antaa asioiden olla voi pahimmassa tapauksessa tulla joko sydän- tai munuaisvika. Minusta hammaslääkärin tutkimus on kivempi kuin dialyysi tai sydänvian tuomat rajoitukset.