Tietoisku yrteistä 16/2017: Väinönputki.

Suomen luonnosta löytyy kaksi Angelica-lajia: väinönputki (Angelica archangelica) ja karhunputki (Angelica sylvestris). Angelica-lajit ovat lääkekasveina samankaltaisia.

Väinönputki kasvaa harvakseltaan Lapin rannoilla. Se on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella — mutta viljely onnistuu helposti, jos käyttää syksyn siemeniä syyskylvöön.

Väinönputken alalaji meriputki on ulkosaaristossa suhteellisen yleinen.

Karhunputki on Lappia lukuunottamatta yleinen koko maassa.

Käytä näistä juuria, siemeniä, lehtiä ja nuoria varsia.

Ne ovat hyvin mausteisia (aromaattisia) eli kuivaavia ja lämmittäviä, sekä vähemmän karvaita, eli kuivaavia ja viilentäviä.

Väinönputkessa on vahva maku. Kuivattu yrtti (juuri, siemen, lehti) säilyy vain noin vuoden, älä siis kerää tarvettasi enempää. Alkoholiuute (tinktuura) säilyy kauan.

Väinönputki on erittäin tehokas kuukautiskipuun. Tavalliseen menkkakipuun annan magnesiumia ja B-vitamiineja, mutta endometrioosin tuomaan tosi kovaan kipuun pureskeltu juuripala on hyvä. Se tehoaa nopeasti.

Väinönputkesta on apua yskään ja käheyteen, ruoansulatusongelmiin kuten ilmavaivoihin ja vatsakipuun sekä (palelevien ihmisten) pahoinvointiin. Se on kramppeja poistava.

Tee yrtistä vaikkapa eliksiiriä: täytä lasipurkki tuoreilla siemenillä tai juuripaloilla. Täytä purkki kolmasosaan asti juoksevalla hunajalla ja täytä purkki sitten piripintaan hedelmäviinalla. Anna tekeytyä 2–4 viikkoa, siivilöi, kaada pulloon ja laita nimilappu: "Väinönputkieliksiiri yskään, 7.2017".

Jos keräät väinönputkea tai karhunputkea luonnosta, on syytä osata erottaa niitä tappavasta myrkkykeisosta (Cicuta virosa).

Henrietten yrttikortit: Osta omasi jo tänään!