Anemone L. Wuokko. Sippa.

+ Varus erillään kukasta, monijakoisilla lehdillä.

A. nemorosa L. Walkea-wuokko. (R98: valkovuokko; vitsippa.) -- Vana 1-kukkainen, yksinäisellä aluslehdellä; varuslehdet ruodikkaita, pykälaitaisia; kupulehtiä 6 t. useampia, pitkulaisia; hedelmykset ja varuslehtien ruodit harsukarvaisia. -- ♃ 5, 6 valk. t. punerv. k.
Mets. kost. paik. tav. (A.-K. St. H. Kv.) Tämän ja, seuraavan lajin juurakko tasapaksu, lojottava. Tavataan väl. erityisillä emikukilla, täysineuvoisia vähemmillä.
Muist. -- Kasvista valmistettua voidetta pidetään valtasuonella lasten vilutaudissa. Sovitetaan vetämään vähä ennen väristyksen tultua. Tislattua vettä kukista käyt. ruskottumista, savipuolia ja huunpuremia vasten, ei kuitenkaan ylenmääräisesti. Tottumattomat eläimet saavat tätä kasvia syötyänsä verivirtsan ja väl. punataudinki.

A. ranunculoides L. Keltawuokko. (R98: keltavuokko; gulsippa.) -- Vana 1-2-kukkainen; varuslehdet m. ruodittomia, sahamaisesti pykälaitaisia; kupulehtiä tav. 5, pitkänpyöreitä; muuten k. ed. -- ♃ 5, 6 kelt. k.
Leht. niit. harv. (A.-U. St. H.) Edellistä vähempi, aina heleän-keltaisilla kukilla.

++ Varus kukan-alainen, verhonmoinen, kokonaisilla lehdillä: Hepatica DC.

A. hepatica L. Siniwuokko. (R98: Hepatica nobilis Schreb. (H. triloba Chaix., Anemone hepatica L.), sinivuokko; blåsippa.) -- Lehdet keskustaan asti 3-halkoisia kokonaisilla, tasamukaisilla liuskoilla. -- ♃ 5.
Metsämäissä (A.-K. St.-S.) Kukat tav. sinisiä, väl. punaisia t. valkeita, joskus kahdenkertaisia. -- Hepatica triloba DC.
Muist. -- Käyt. ennen maksa- ja munuaisvikoja vasten, myös verivuotuja parantamaan, keitteenä t. teenä nautittuna.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.