Drosera L. Kihokki. Daggört.

Dr. rotundifolia L. Pyörölehtinen kihokki. (R98: pyöreälehtikohokki; daggört, rundsileshår.) -- Vana monikukkainen; lehdet pyöreitä, leveämmät pituuttansa. -- ♃ 7 valk. k.
Soissa, tav. (E.-L. Lv.) Siemenet löyhän, verkkomaisen kalvon sisäisiä. Lehtien laidoissa niin tällä kuin seuraavillaki lajeilla on pitkiä, punaisia nystykarvoja, joista kihoilee, tahmeata nestettä.
Muist. -- Kun maitoa siivilöitään läpi lehtien, taikka maitopyttyin laidat tahritaan niillä, saadaan sitä sakomaitoa, joka kauvan pysyy happanematta ja muuttaa sitte muunki maidon samanlaiseksi. Lehmäin kesällä myrkyllisiä sieniä syödessä ja maidon siitä pahentuessa, saadaan se läpi kihokin siivilöiten parannetuksi. Kasvi on vahingollinen lampaille.

Dr. longifolia L. Pitkälehtinen kihokki. (R98: pitkälehtikohokki; stor daggört, storsileshår.) -- Vana monikukkainen, jokseenki pidempi lapiomaisia t. kieloisia, tylppäpäisiä lehtiä; siemenet verkkomaisen, löyhän, sileän kalvon sisällä. -- ♃ 7 valk. k.
Soissa (E.-L. Lv.) Vana 3-6 tuuman pituinen; lehdet, ruotia lukematta, m. tuumanpituisia. -- Dr. anglica Sm.

Dr. intermedia Hayn. Keskiwälinen kihokki. (R98: pikkukohokki; liten daggört, småsileshår.) -- Vana monikukkainen, tuskin vastopuikeita t. lapiomaisia lehtiä pidempi-, siementen kuori tiheä ja nystermäpilkkuinen. -- ♃ 7 valk. k.
Soissa, harv. (A.-K. Pe.) Vana us. lehtiä lyhempi, väl. vähän pidempi, harv. 2-tuumainen; siemenet mustanruskeita, hyvin nystermäisiä, ilman sellaista löyhää, kalvoa, kun edellisillä on.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.