Equisetum L. Korte. Fräken.
+ Tähkävarsi haaraton t. säteettäisillä haaroilla. Ei talvehtiva.
* Tähkävarsi haaraton ja pian variseva, t. hedelmöidessä ja jälkeen kasvavilla haaroilla. Kevätkasveja.
E. arvense L. Peltokorte. (R98: peltokorte; åkerfräken.) -- Tähkävarsi haaraton, pian variseva, väljillä vaalahkoisilla tupilla, syvään halenneet mustanruskeiksi, suikeiksi liuskoiksi; hedelmätön varsi tav. yksikertaisilla, 4- t. 3-särmäisillä sädehaaroilla. -- ♃4, 5 *). -- β alpestre: paljon hennompi; hedelmättömät varret rentoja.
Savimaissa, tav. (E.-L. Lv.) Tähkävarsi aikaisempi kun sädehaarainen, joka usein pysyy rentona, jolloin aliset haarat uudestaan jakauvat.
Muist. -- On jumova ja vesityttävä. Luullaan olevan eläimille vahingollinen. Hävitetään pelloista lannoittamisella ja vireällä kyntämisellä.
*)Salasiittiöissä osottaa numero sitä kuuta, jona hedelmä-laite on oikein valmistunut, tahi itiöpesäkkeet valmiita hellittämään itiöitä, jolloin ne ovatki tutkittavia.
E. pratense Ehrh. Nurmikorte. (R98: lehtokorte; ängsfräken.) -- Tähkävarsi tav. kasvattava yksikertaisia, 3-4-särmäisiä, ulospäisiä haaroja; tupet hiukan avaroita ja vaaleita, kalvomaisilla, ruskeilla, suipukoilla liuskoilla; hedelmätön varsi k. ed. -- ♃ 4, 5. -- β serotinum: tähkä- ja haaravarsi samasta juurakosta lähteviä; tupet 4-6-halkoisia.
Niit. tav. (E.-L. Lv.; β L.) On edellisen muotoinen, mutta kaikin osin hentoisempi; ensi-hedelmöimisessä m. ilman sädehaarain aihettakaan, jotka sitte vähitellen kasvavat, kuitenki väl. jäävät puuttumaan. -- E. amphibolium Retz. E. umbrosum Willd.
E. sylvaticum L. Metsäkorte. (R98: metsäkorte; skogsfräken.) -- Tähkävarren sädehaarat uudestaan jakauneet 3-särmäisiksi säde-haarukoiksi; tupet harvoilla (tav. 3:lla), m. puikeilla, tylppäpäisillä, vaaleauruskeilla liuskoilla. -- ♃ 5, 6. -- β capillare: haarat ja haarukat pitkiä, suoraan ulospäisiä, m. hapsimaisia.
Metsäniit. tav. (E.-L. Lv.) Haarat tav. kaarevasti alaspäisiä, toiskertaisia, kasvavia kukkimisen jälestä.
** Tähkävarsi sädehaarainen (väl. haaraton) täysikasvaneilla haaroilla hedelmöimisen aikana. Kesäkasveja.
E. palustre L. Arokorte. (R98: suokorte; kärrfräken.) -- Varsi monipillinen, tav. haarainen, 6-8-juovainen; haarat 4-5-särmäisiä, m. pystyjä; tuppihampaat äimämäisiä, mustanruskeita, valkealla kalvolaidalla. -- ♃6, 7. -- β polystachyon: kaikki sädehaarat pitkäveteisiä, m. tasakorkeita ja tähkikkäitä.
Kosteissa niit. (E.-L. Lv.; β Kv.) Eräissä varsissa usein ei ole sädehaaroja; toiset haarauvat tyveltä kukoistaviksi sivuvarsiksi.
Muist. -- On vahingollinen hevoisille; lammasten sanotaan siitä villansa kadottavan.
E. fluviatile L. Rantakorte. (R98: järvikorte; sjöfräken.) -- Varsi yksipillinen, monijuomuinen t. -uurteinen, haaraton t. tav. 5-tahkoisilla haaroilla; tuppihampaat äimämäisiä, mustia, m. kalvolaidattomia. -- ♃ 6, 7. -- β limosum: varsi haaraton t. joilla kuilla harvoilla, lyhyillä, tav. paksummilla sädehaaroilla.
Vedessä, tav. (E.-L. Lv.) Varsi paksu, kyynäräinen isolla, mustalla tähkällä; a:n, joka kasvaa syvemmässä, us. juoksevassa vedessä, haarat tav. monilukuisia, 3-5-tuumaisia, soukkia; mutta ojissa j. n. e. kasvava β on us. haaraton taikka vaan harvalukuisilla (1-6:lla) lyhemmillä ja paksummilla haaroilla. -- bE. limosum L.
++ Varsi ainoasti haarova alempaa t. juurakosta, sädehaaraton. Talvehtiva.
E. hiemale L. Kangaskorte. (R98: Equisetum hyemale L., kangaskorte; skavfräken.) -- Varsi yksipillinen, moniuurteinen, karhea; tupet pian menehtyvillä, kalvomaisilla hampailla, jonka takia tulevat typäköiksi ja nyhälaitaisiksi. -- ♃ 5, 6.
Metsissä (E.-P. Kv.) Varsi kova, hanhen kynän paksuinen; tupet valkeita, tyveltä mustarenkaisia.
Muist. -- On, kuin moni muuki kortelaji, vahingollinen eläimille. Kaikellaisia puutöitä taidetaan sillä silotella.
E. scirpoides Mich. Suo-korte. (R98: hentokorte; trådfräken.) -- Varsi monipillinen, hoikka, 4-5-tahkoinen, us. rento t. koheneva; tupet mustia, valkealaitaisilla hampailla, sukamaisilla menehtyvillä päillä.
Metsäsoissa, harv. (Kv. P. L. Lv.) Haarova tyveltä monilukuisiksi, us. rennoiksi varsiksi. -- E. variegatum var. scirpoides Hn.
Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.