Galium L. Matara. Måra.

GALIUM L. Matara. Måra.

+ Lehdet odattomia.

G. boreale L. Ahomatara. (R98: ahomatara; vitmåra.) -- Hedelmä kalsea, sikiäimenä m. terän kokoinen; lehdet leveämmältä kannalta suikeita, alta kaljuja, 1 säteettäin *); varsi pysty, karhea. -- ♃ 7, 8 valk. k.
*) Sädelehtien luku niin tässä kuin seur. suvussa taitaa toisinaan poiketa tavallisesta määrästänsä, ja usein on alisissa ja ylisissä säteiköissä vähempi lehtiluku.
Kuiv. niit. ja ahoilla, yl. (E.-L. Lv.) 2-3 vaaksan pit. varrella, vähän hajahtavilla kukilla.
Muist. -- Juurta käytetään punapaineeksi villaiselle, jota ensin keitetään koivunlehtien ja sitte ahomatara-juurijauhoin kanssa. -- Myös maidon juoksutusaineeksi.

G. palustre L. Suomatara. (R98: rantamatar; vattenmåra.) -- Hedelmä kalju; sikiäin nelihalkoista terää pienempi; kukat viuhkoissa; lehdet 4, harv. 5 t. 6, säteettäin, suikulaisia -- vastopuikeita, tylppiä, erisuuria; varsi hervoton, m. kalju. -- ♃ 6, 7 valk. k.
Vet. liejupaik. tav. (E.-L. Lv.) ½- 3 vaaksan, pit., toisinteleva pystöisellä varrella; mustenee kuivaessa.

G. trifidum L. Rantamatara. (R98: pikkumatara; dvärgmåra.) -- Hedelmä kalju-, sikiäin 3-halkoisen terän kokoinen; kukkaperät ylisissä lehtihangoissa, 1-3-kukkaisia; lehdet 4 säteettäin, pitkänsuikeita, erisuuria, tylppiä; varsi rento, karhea. -- ♃ 6, 7 valk. k.
Vet. lampirant. harv. (E.-L. Lv.) Tuskin vaaks. pituisella, sammalten seassa suikertavalla varrella; pienempi ja karheampi k. ed. paljo pienemmillä, harv. 4-halkoisilla, kukilla; hedelmä 2-kyhmyinen, puolikkaat palleroisia m. irti toisistaan.

++ Lehdet otapäisiä.

G. uliginosum L. Luhtamatara. (R98: luhtamatara; sumpmåra.) -- Hedelmä nysteröpilkkuinen; kukat toistain kolmis-haarukkaisessa viuhkossa; lehdet 6, suikulaisia, karhealaitaisia; varsi tav. veltto ja karhea. -- ♃ 7, 8 valk. k.
Vesiperäisillä paik. tav. (E.-L. Lv.) ½- 2 vaaksan pit. varrella; m. Suomataran näköinen, mutta paljo pienempi; kuivaessa ei mustene.

G. mollugo L. Painematara. (R98: Galium album Mill. (G. mollugo auct.), paimenmatara; stormåra.) -- Hedelmä kalju; viuhkot harsuja, monin kerroin kolmis-haarukkaisia; lehdet S, tasakaitaissuikeita t. niskalta leveämpiä, tylppiä, lyhyt-otaisia; varsi veltto, selvästi 4-tahkoinen, kalju. -- ♃ 6, 7 valk. t. kellert. k.
Kuiv. mailla, ahoilla j. m. harv. (T. U. St.-Kv. Lv.) Us. kyyn. pit. mutkaisella, hauraisella varrella; paljo toisinteleva. -- G. erectum Huds.
Muist. -- Juurta käytetään punapaineeksi.

G. verum L. Keltamatara. (R98: keltamatara; gulmåra.) -- Hedelmä kalja; viuhkot k. ed.; lehdet tasakaitaisia, taaskääntöisillä laidoilla, 8 säteettäin; varsi pystöinen, nulokulmainen, lieminkäinen. -- ♃ 7 kelt., harv. valk. k.
Niit., tievars., pient. (E.-Pe. Kp.) 2 vaaks. pit. liereähköllä varrella, tav. hyvin kaitaisilla, päältä kiiltävillä lehdillä, hyvällä, hunajamaisella hajulla.
Muist. -- Juurta käytetään puna-, ja kukkia keltapaineeksi villaiselle. Maidon juoksutteeksi juustoliemeen pannuista kukista tulee juusto keltaiseksi ja hyvänhajuiseksi. Juuri virmataudin, emätaudin, sydänriiden paranteeksi. -- Keltamataroita koottiin ennen vanhaan ruumisten alle arkkuun, josta niillä nimensä Ruumiinheinä.

G. triflorum Mich. Wuorimatara. (R98: lehtomatara; myskmåra.) -- Hedelmä kalsea; kukkaperät lehtihangoissa, tav. 3-kukkaisia; lehdet 6 säteettäin, pitkänsuikeita, taaspäisillä piikeillä selkäsuonessa, myötäpäisillä laidassa; varsi hervoton, karhea. -- ♃ 7, 8.
Kallioin siimeksessä, harv. (U. H. S. K. P. Kv.) 1 ½ vaaksan pit. heleän-vehreä, kaljuilla, kukkaperillä, valk. t. vihervillä, kukilla, kuivaneena hyvälle hajahtava, jnelk. Maratin näköinen ja hajuinen. -- G. suaveolens Wg.
Muist. -- Käyt. yksiin tarpeisiin, kun Marattiaki.

G. aparine L. Kierumatara. (R98: kierumatara; snärjmåra.) -- Hedelmä koukkusukainen t. kalju, ja nysteröinen; perät 3-6-kukkaisia; lehdet 6-9 säteettäin, suikulaisia ja samoin kuin kärheä varsikin vastapäisillä piikeillä. -- ☉ 6-8 vaaleankelt. k. -- β investum Kit.: hedelmä pienempi, epänysteröinen, mutta karvainen; kukat pieniä, kellerviä.
Kylätien. (A. T. U.; β E.-L. Lv.) Mehevämpi ja hauraampi muita mataroita; varsi us. pienen kynän paksuinen; hedelmä melk. hampun siemenen kokoinen.
Muist. -- Voiteeksi ihran t. voin kanssa kasvannaisia vasten. Myös kerpukkia ja ryyhtymistä vasten sisälle otettuna. -- Siemeniä on käytetty kahveksi, juurta punapaineeksi.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.