Melilotus Adans. Mesikkä. Honingsklöfver.

M. macrorrhiza Pers. Tesmämesikkä. (R98: Melilotus altissimus Thuill., isomesikkä; stor sötväppling.) -- Kukat pitkäveteisissä tertuissa, tasapitkillä terälehdillä; pal'ot munanmoisia, lyhytsuippoja, kurttuisia, lieminkäisiä, lyhytperäisiä; aliset lehdykät vastopuikeita, yliset pitkulaisia, sahalaitaisia; korvakkeet äimämäisiä, eheitä. -- ⚇ 7 kelt. k.
Niit., tievars. metsist. harv. (A. T.) Varsi koheneva, pitkä; kukat isompia kun seur. lajien. -- Trifolium melilotus L. M. officinalis Willd.

M. arvensis Wallr. Osman mesikkä. (R98: Melilotus officinalis (L.) Lam., rohtomesikkä; sötväppling.) -- Kukat ed., venho lyhempi toisia tasamukaisia terälehtiä; pal'ot vastomunaisia, vähän peräkkäitä, tylppiä, otapäisiä, ui. kaljuja; lehdykät vastopuikeita, yliset pitkulaisempia, lanttopäisiä, loivaan sahahampaisia; korvakkeet ed. -- ⚇ 7 kelt. k.
Kuivissa paik. metsist. harv. (T. U.) Lehtihampaat lyhyitä, tav. tylppiä, katoavia lehdykän tyvipuolella; pal'ot niin tällä kun ed. pitkälle verhosta ulottavia; kukat pienempiä ja vaalakampia k. ed. -- M. officinalis Lam., H. M. F.
Muist. -- Kasvin varsi ja kukat ovat lievittäviä ja pehmittäviä; käyt. laastariksi ja käärehauteiksi.
Antaa hyvää elikon ruokaa. Taidetaan viljentää santaisissa maissa.

M. alba Lam. Walkea mesikkä. (R98: Melilotus albus Medik., valkomesikkä; vit sötväppling.) -- Tertut ja korvakkeet ed.; kukan siivet ja venho purjetta lyhemmät; pal'ot munanmoisia, verkkomais-kurttuisia, kaljuja, perättömiä, puoleksi verhosisäisiä; lehdykät harsusahaisia. -- ♃ 7, 8 valk. k.
Katuvars., viljelöm. harv. (A.-Ke. Pe.) Varsi tav. pysty, väl. miehenpituinen ja pensasmaisesti haarova; erotetaan helposti perättömistä paloista. -- M. vulgaris Willd.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.