Myosotis L. Lemmikki. Förgätmigej.

M. palustris With. Arolemmikki. (R98: Myosotis scorpioides L. (M. palustris (L.) Hill), luhtalemmikki; förgätmigej.) -- Teräliuskat tav. lanttopäisiä; hedelmällinen verho syvään 5-hampainen suorilla, tav. myötäisillä karvoilla; virsi ylempätä haarova. -- ♃ 6-8 sin. k.
Vet. paik. yl. (E.-L. Lv.) Us. 2 vaaksan pit. ihanilla sinisillä, ensimmältä punerva-laiteisilla, 2-3 linjan levyisillä kukilla, kauniin keltaisilla nielusuomuilla. Varresta lähtee toisinaan pitkiä sivuhaaroia, ja pienempäin toisinteloin teräliuskat väl. ovat pyöröpäisiä. -- M. scorpioides L. *)
*) Linné osotti kaikkia Lemmikin eri lajeja yhteis-nimellä M. scorpioides.
Muist. -- Saksalaiset, Ruotsalaiset ja moni muu kanssa käyttävät tätä kukkaa lemmen ja ystävyyden muistimeksi, josta sillä on nimensä saksaksi: Vergissmeinnicht ja ruotsiksi: Förgätmigej s.o. muista minua. Suomalaisetki toisinaan sanovat sitä Muiston-kukaksi. Lääkkeenä käytetään kukkaa tuoreelta muserrettuna hauteeksi punaisille, vuotaville silmille.

M. caespitosa Schultz. Rantalemmikki. (R98: Myosotis laxa Lehm. ssp. caespitosa (Schultz) Hyl. ex Nordh., rantalemmikki; sumpförgätmigej.) -- Teräliuskat pyöröpäisiä; hedelmä-verho m. perän pituinen, yli puolivälin halkonainen, suikealiuskainen, suorilla, myötäisillä karvoilla; varsi lyhyt, pitkiksi haaroiksi jakauva. -- ♃ 6-9 sin. k.
Rant. (E.-L. Lv.) Kukat pienempiä,, mutta verho isompi kuin Arolemmikillä; varsi myötäkarvainen, jo alempata haarautuva ja haarat pitkillä, hervakoilla, harsuilla kukkatertuilla; alemmaiset kukat tav. suojuslehtisiä. -- M. lingulata Lehm., H. M. F.

M. sylvatica Hoffm. Lehtolemmikki. (R98: puistolemmikki; skogsförgätmigej.) -- Hedelmä-verho perää lyhempi, höyteä, harittavilla, koukkupäisillä karvoilla, yli puolivälin epämukaisesti liuskottu; terän laide litteä, paljon verhoa avarampi; varsilehdet kantapuolelta leveämpiä, vähän sepiviä. -- < 4> 5-8 sin. k.
Tunt. ja varj. paik. harv. (Kv. L. Lv.) 1-2 vaaks. pit. m. yhtä isoilla kukilla, kun Arolemmikki ja suikertavalla juurakolla; koko kasvi harmaan höyteä. -- M. arvensis β Wg. M. alpestris Schmidt.

M. arvensis Hoffm. Peltolemmikki. (R98: peltolemmikki; åkerförgätmigej.) -- Hedelmä-verho munanmoinen, sulettu, muuten k. ed.; terän laide onteva, ei paljon verhoa avarampi, pyöröpäisillä liuskoilla; vartalo paljon terän torvea lyhempi; lehdet pitkän-soikeita. -- ⚇ ☉ 6-9 sin. k.
Vilj. tav. (E.-P. Kv. Lv.) Noin vaaksan pit. t. pidempi; isompi seuraavaisia, joilla, kuin tälläkin on paljon pienempi ja ontevampi terälaide k. edellisillä,; juurakko lyhyt pian hapsistuva. -- M. intermedia, Link.

M. hispida Schlecht. Mäkilemmikki. (R98: Myosotis ramosissima Rochel (M. collina auct., M. hispida Schltdl.), mäkilemmikki; backförgätmigej.) -- Hedelmä-verho munanmoinen, avosuinen, koukkusukainen, samanpituisilla, kaarevilla perillä; terälaide ja vartalo ed.; tertut siirottavia, harsukukkaisia. -- ☉ 5,6 sin. k.
Kuiv. mäk. harv. (A. T. U.) 3-4 tuuman pit., hyvin hoikka: kuivana hauraalla varrella ja erittäinki perillä; hyvin pienukaisilla, alusta punertavilla, ei koskaan kellertävillä kukilla. -- M. collina Reich. M. arvensis γ Wg.

M. stricta Link. Aholemmikki. (R98: hietalemmikki; vårförgätmigej.) -- Hedelmä-verho pitkänmunainen, pystöpäinen, sulettu, koukkusukainen, m. perätön; kukat lopulta pitkissä, pystöisissä tertuissa; terä ja vartalo ed. -- ☉ 5, 6 sin. k.
Kuiv. mäk. (E.-P. S. K. Kv.) 2-4 tuuman pit.; haarat tyveen asti kukallisia ja alimmaiset kukat us. lehtihankaisia.

M. sparsiflora Mik. Pohjan lemmikki. (R98: harsulemmikki; fåblommig förgätmigej.) -- Teräliuskat pyöröpäisiä; verho 5-liuskainen, tyveltä koukkusukainen; varsi vastakarvainen, monihaarainen, hervoton, 5-särmäinen; lehdet pitkänpuikeita, alempana ruodikkaita, ylempänä ruodittomia. -- ☉ 5-7.
Varj. vuor. harv. (Lv.) Us. vaaksan pit.; kukat hyvin, pieniä; perät lop. nuokkuvia.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.