Prunus L. Tuomi. Kirs.
+ Kukkaperiä 1-3 samasta silmikosta, tuskin kukkia pidemmät; hedelmä sinettävästi härmäinen, litteämäisellä luulla.
Pr. spinosa L. Oratuomi. (R98: oratuomi; slån.) -- Orapiikkinen pensas, 1-2:lla kaljulla kukkaperällä, palleroisilla sikiäimillä ja hedelmillä; lehdet suikean-vastopuikeita, hienosahaisia, m. kaljuja. -- ☽ 5 valk. k.
Mäkimaissa, harv. (A.) Kukoistaa ennen lehtiä t. lehtien puhkeamaisillaan ollessa: var. coaetanea; hedelmät isoja sinettäviä marjoja; orat, us. 2 tuuman pituisia, saavat alkunsa kukoistavista sivu-oksista.
Muist. -- Marjat ovat vesityttäviä, käytetyt kivi- ja munuais-taudeissa. Kukista valmistetaan helposti ulostavaa teetä. Nuorista kuumaan veteen pannuista ja kuivatetuista lehden-aluista tulee hyvää teetä, m. kuin kiinalaista.
Marjoista, etenki vilunpanemista, valmistetaan maukasta viiniä. Ne murskataan sydämineensä ja pannaan viiniin. Oratuomi sopii hyvin pensas-aidoiksi kuiville nurmimaille.
++ Kukkia 1 - useampi sarjassa t. tertussa; hedelmä härmätön, palleroisella luulla: Cerasus Adans.
Pr. cerasus L. Kirsikkä-tuomi. Kersbär. (R98: Prunus cerasus L. (Cerasus vulgaris Mill.), hapankirsikka; surkörsbär.) -- Kukat m. perättömässä sarjassa; lehdet soikeita, suippoja, hienosahaisia, ylt'yli kaljuja, nystyrättömiä. -- ☽ 5 valk. k.
Viljelöm. metsist. harv. (A.) Lehdet lujia ja sileitä; hedelmä mustanruskea: Kirsimarja. -- Cerasus acida Backh. C. vulgaris Vill.
Muist. -- Marjoista tumineen murskatuista tislataan viilistyttävää juomaa, soveliasta kuumetaudeissa. Marjamehua, sokurin kera keitettynä, käyt. paljo lääketten sekoituksiin. Marjat hyviä hilloksi.
Kasv. sydämistä elokuussa kypsyvistä, ja myös juurivesoista, löyhään, vähän kivikköiseen mustamaltaan.
Pr. padus L. Metsätuomi. Hägg. (R98: Prunus padus L. (Padus avium Mill.), tuomi; hägg.) -- Kukat pitkäveteisissä, vähän veltoissa tertuissa; lehdet soikeita, suipposahaisia.. 1-2:lla nystyrällä kannassa. -- ☽ 5, 6 valk. k.
Metsäniit. tav. (E.-L. Lv.) Hedelmät mustia: Tuomenmarjoja.
Muist. -- Marjoja käyt. punataudissa. Sydämet murskattuina umpitaudissa, kuori vilutaudissa.
Marjat kelpaavat myös paloviinan poltoksi. Sydämineen murskattuina ja viiniin t. paloviinan pantuina ne antavat sille hyvän persikka-maun.
Tuonta hevoiset niin kamoovat, että, jos on yksi tahi pari tuomenpulkkaa heinissä, tervehinki hevoinen seisoo syömättä, jos olkoot heinät kuinki hyviä. Vuohilla ikään on tuomeen luonnollinen inho, erittäin kun kukoistaa. Sanotaan karkottavan myyriä, ja lehdet, eloon sekoitettuina, hiiret ladoista.
Kasv. siemenistä etenki alanko-maihin.
Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.
