Rumex L. Hierakka. Syra.

+ Kaikki t. useimmat kukat täysineuvoisia: Lapathum Tourn.

* Ne 3 hedelmän sulkevaa kehälehteä *) nystermällä varustettuja.
*) Kun kehälehdistä seuraavassa mainitaan, ymmärretään ainoasti kolmea sisämäistä, jotka sulkevat pähkylän. Kukat tämän suvun vehreitä t. ruskeamaisia.

R. maritimus L. Merihierakka. (R98: keltahierakka; strandsyra, strandskräppa.) -- Kukkakiehkurat tiheästi lähinäisiä; nystermälliset kehälehdet levyyttänsä pidemmillä silkahampailla; varsilehdet m. tasasoukkia. -- ⚇ 7, 8.
Meri- ja järvirant. harv. (K.) Hedelmäin valmistuessa kellertävä; lehdet tav. aaltolaitaisia.

R. hydrolapathum Huds. Rantahierakka. (R98: isohierakka; vattensyra, vattenskräppa.) -- Tertut tiheäkukkaisia, m. pystöisiä; kehälehdet pitkulais-kolmikkomaisia, kaikki nystermällisiä, m. ehytlaitaisia; kaikki varsilehdet litteitä, suikeita. -- ♃ 7.
Rannoissa, harv. (A. St. Ke.) Varsi 2-3-kyynäräinen; aluslehdet jalan pituisia, suippoja kummastaki päästä, vaaleanvehreitä. R. aqvaticus Fr. R. acutus Wg. Fl. Sv.

R. obtusifolius L. Koiranhierakka. (R98: tylppälehtihierakka; tomtsyra, tomtskräppa.) -- Tertut (kukka- t. hedelmä-haarat) tyveltä harittavia, harsukukkaisia,, erinäisillä kiehkuroilla ja leveän-suikeilla suojuslehdillä alisissa kiehkuroissa; kehälehdet kolmikkomaisia, lähempää kannan suippo-hampaisia, kaikki nystermällisiä; aluslehdet herttamaisia, tav. tylppäpäisiä-. varsilehdet kaidempia, kaikki litteitä. -- ♃ 7.
Kosteissa paik., kylätien. harv. (A. Ke.) 3-5 jalan pituinen; lehdet puikean-herttamaisia, usein sangen isoja, hedelmäin valmistuessa, vehreinä pysyviä, ei kuihtuvia. -- R. sylvestris Wallr.

R. crispus L. Tulihierakka. (R98: poimuhierakka; krussyra, krusskräppa.) -- Tertut tiheä-kukkaisia, m. pystyjä; kaikki 3 kehälehdet nystermällisiä, herttamaisia, ehytlaitaisia; lehdet suikeita, suippoja, aaltoisia. -- ♃ 7.
Kost. paik. (A.-U. St. H.) Kehälehtien nystermät isoja, tav. yksi isompi toisia, jotka väl. eivät kasvakkaan; varsilehdet hedelmäin valmistuessa kuihtuvia.

** Kehälehdet paljaita (nystermättömiä t. epäselvillä nystermillä).

R. domesticus Hn. Hepohierakka. (R98: Rumex longifolius DC. (R. domesticus Hartm.), hevonhierakka; gårdssyra, gårdsskräppa.) -- Tertut tiheä-kukkaisia, pystyjä; kehälehdet pyöreämäisiä, herttamaisia, ehytlaitaisia, paljaita; varsilehdet leveän-suikeita, aaltoisia, us. herttakantaisia. -- ♃ 7, 8.
Kylätien., rannoissa, tav. (E.-L. Lv.) 1-1 ½ kyynäräinen; varsilehdet hedelmäin valmistuessa vehreinä pysyviä; aluslehdet m pitkulaisia, väl. vinoherttaisella kannalla. Aaltoiset varsilehdet ja leveät syväherttaiset kehälehdet erottavat sen seuraavasta. -- R. aqvaticus β Wg. R. longifolius DC.

R. hippolapathum Fr. Wesihierakka. (R98: Rumex aquaticus L., vesihierakka; hästsyra, hästskräppa.) -- Tertut ed.; kehälehdet puikeita, typäkkä-kantaisia, tylppäpäisiä, paljaita, ehytlaitaisia; varsilehdet leveän-herttaisia, litteitä; terttujen suojuslehdet puikean-suikeita. 4 7.
Rannoissa (E. L. Lv.) 2-3-kyynäräinen; aluslehdet isoja. m kolmikkomaisia, väl. veripunaisella ruodilla ja selkäsuonella; varsilehdet us. m. suorasivuisesti herttamaisia. -- R. aqvaticus L.
Muist. -- Keite-vettä juurista nautittiin ennen savipuoliin ja muihin rohtuma-vikoihin.

++ Kaksikotisia; lehdet nuoli- t. keihäskantaisia: Acetosa Tourn.

R. acetosa L. Suolahierakka. (R98: niittysuolaheinä; ängssyra.) -- Kehän sisälehdet herttamaisia, pyöreämäisiä, ehytlaitaisia, ulkopuoliset alaskaarevia; varsilehdet leveän-suikeita -- puikeita, nuoli-, harvoin herttakantaisia. -- ⚇ 6, 7. -- β alpestris Hn.: lehdet puikeita, herttakantaisia, kohosuonisia.
Niit. tav. (E.-L. Lv.; β Lv.) 1-1 ½ jalan pit. punaisilla kukilla, happamen makuisilla lehdillä.
Muist. -- Juuri ja tuore kasvi hyödyttävät kerpukissa. Viinillä sekoitettua mehua käytetään hammasten pesuksi, kun kerpukista syöpyvät. -- Sanotaan lisäävän talia elukoissa, ja vastustavan Leiniköin kirpeyttä. Juurilla Lappalaiset ja Norjalaiset painavat keltaista. Lehtiä haudutetaan ja käyt. liemiin ja salatiksi ja koko kasvia jauhoilla sekoitettuna varaleiväksi kovina aikoina. Lehdillä Lappalaiset valmistavat happamen maitonsa.

R. acetosella L. Ahohierakka. (R98: ahosuolaheinä; bergssyra.) -- Kehälehdet puikeita, ehytlaitaisia, ulkopuoliset myötäisiä; varsilehdet suikeita -- tasasoukkia, tav. keihäskantaisia 2:lla ulospäisellä liuskalla kannassa. -- ⚇ 6, 7. -- β multifidus: lehdet monijakoisia, tasasoukilla liuskoilla.
Kuivissa paik. tav. (E.-L. Lv.) ½ - 1 jalan pit., tav. punaisen näköinen; lehdet väl. hyvin soukkia, muin yhtä, muin kumpaaki kantaliuskaa vailla.
Muist. -- Luullaan laihduttavan maata.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.