Stachys L. Pähkämö. Stinknässla.

St. sylvatica L. Metsäpähkämö. (R98: lehtopähkämö; stinksyska.) -- Kiehkurat 6-kukkasia; lehdet ruodikkaita, herttamaisia, suippopäisiä. -- ♃ 7, 8 tumman-pun. k.
Leht. j. m. (A.-K. St.-Kp. Kv.) Us. kyynär. pit., musevanvehreä, pahanhajuinen; lehdet hyvästi tuumanlevyisiä; varsi haaraton; tähkä soukkamainen.
Muist. -- Keltapaineeksi käytetty.

St. palustris L. Suopähkämö. (R98: peltopähkämö; knölsyska.) -- Kiehkurat 6-kukkaisia, puikean-suikeilla suojuslehdillä; lehdet suikeita, herttakantaisia lyhyillä t. puuttuvilla ruodeilla. -- ♃ 8 pun. t. valk. k. -- β agrestis: pienempi; lehdet, eritt. alta, höyteitä.
Kost. paik. β pelt. tav. (E.-Pe. Kv.) ½ - 1 kyynär. pit; juurakot lop. pahkuraisia; varsi karvainen; lehdet somenlevyisiä, 3:n tuuman pituisia; teränielu paikullinen β enemmän harmetauhöyteä.
Muist. -- Haavan lääkkeeksi (ennen.). Juuripahkurat hyvä ruuan aine köyhinä vuosina.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.