Trifolium L. Apila. Väpling.
+ Verhot karvaisia, ei pullakoita.
Tr. pratense L. Nurmi-apila. (R98: puna-apila; rödklöver.) -- Varsi koheneva, suora; mykeröt tav. yksinäisiä, munanmoisia; verhon ali-hammas ei paljon verhoa pidempi; lehdykät vastopuikeita -- leveän-suikeita; korvakkeet puikeita, otapäisiä, karvaisia. -- ♃ 6-8 pun. k.
Niit. tav. (E.-P. Kv. Lv.) Mykerö tav. perätönnä suojuksen sisällä, väl. lyhyesti ulottava; verho ylt'yli karvainen; koko kasvi välistä silkkimäinen.
Muist. -- Kasvi on eläinten pehkuna yleisesti tuttu. Lihavammassa maassa taidetaan se niittää 2, 3 kertaa vuodessa. Semmoinen maa pitää uusilla siemenillä kylvettämän 3, 4 vuoden päästä. Syötössä on vaarinotettava, että tämä (niinkuin muutkin apilalajit) sekoitetaan olilla, sillä muuten se on liian väkevä, etenki alussa. Sanotaan paremmin enentävän lihavuutta kun maitoa lehmissä, jonkatähden erittäin sopiiki syötekarjalle. Kukista, kuivatuista ja jauhetuista, taidetaan katovuosina valmistaa leivän-ainetta, kuin kaikkienkin apilasten kukista. Myös painetaan niillä villainen vehreäksi.
Tr. medium L. Metsä-apila. (R98: metsäapila; skogsklöver.) -- Varsi koheneva, tav. mutkiva; mykerö palleroinen, yksinäinen, lop. peräkäs; verhon alisin hammas ei paljon itseä verhoa pidempi; lehdykät suikean-pitkulaisia; korvakkeet kaitaisia, äimäpäisiä, karvaisia. -- ♃ 6-8 pun. k.
Niit., lehtomäissä, harv. (E.-Pe. Kv.) Lehdykät m. ehytlaitaisia; mykeröt usein suojuksettomia; verhot m. kaljuja, karvaisilla hampailla. -- Tr. flextiosum Jacq.
Tr. arvense L. Jänön-apila. (R98: jänönapila; harklöver.) -- Mykeröt peräkkäitä, hyvin karvaisia; verhohampaat sukamaisia, kahta pidemmät terää; lehdykät kaitaisia, päästä leveämpiä. -- ☉ 6, 7 punerv. k.
Mäissä, harv. (A.-K. H. S. Kv.) Koko kasvi lauhakarvainen; toisintelee rentona ja siirohaaraisena: var. prostratum, Myr.
Tr. montanum L. Mäki-apila. (R98: mäkiapila; backklöver.) -- Varsi suora, pysty; mykeröt palleroisia, peräkkäitä, suojuksettomia; purje soukka, pitkäveteinen, kahta pidempi siipiä; lehdykät leveän-suikeita, suippoja. -- ♃ 7, 8 valk. k.
Kuivissa paik. harv. (A.-U. H. K.) Juuri suikea; pal'ot 1-siemenisiä, karvaisia.
++ Verhot kaljuja; purje sileä, pysty.
Tr. hybridum L. Alsike-apila. (R98: alsikeapila; alsikeklöver.) -- Varsi koheneva, haarova; kukkaperät ylisistä lehtihangoista lähteviä; verhon hampaat tasapitkiä, suoria; lehdykät soikeita, tylppäpäisiä. -- ♃ 7, 8 valk. t. punerv. k.
Niit. (A.-K. St.-S. Pe.) On kuin Nurmi-apila mutta tav. valkeilla kukilla; paloissa valmistuu harvoin enempi kun 2 siementä.
Muist. -- Taidetaan hyvin edullisesti viljentää niituilla rehuksi.
Tr. repens L. Walkea-apila. (R98: valkoapila; vitklöver.) -- Varsi suikertava pitkillä lehtihankaisilla mykerö-perillä; lehdykät tav. vastopuikeita, lanttopäisiä; verhohampaat eripitkiä, suoria. -- ♃ 6-9 valk. t. punerv. k.
Niit. tav. (E.-L. Lv.) Toisintelee m. puikeilla lehdyköillä.
Muist. -- Palkitsee yltäkylläisesti vaivan rehuksi viljennettynä. Kukat kelpaavat myös leivän-aineeksi.
(Tr. montanum).
+++ Verhot lop. rakkomaisesti pullistuneina.
Tr. fragiferum L. Ranta-apila. (R98: rakkoapila; smultronklöver.) -- Varsi rento; mykeröt palleroisia, peräkkäitä; verhon ylinen osa lop. pullakka, karvainen, ynnä kahden verhohampaan alaskaareva. -- ♃ 7, 8 punerv. k.
Rant. harv. (A.) Lehdykät vähäisiä, soikeita, hyvin suonisia, ja vähän lanttopäisiä.
++++ Purje tav. uurteinen alaskaarevalla päällä.
Tr. spadiceum L. Musta-apila. (R98: musta-apila; brunklöver.) -- Varsi pysty; mykeröt tiheitä, pitkänpyöreitä, karvaisilla verhoilla; lehtiruodit pidemmät suikeita korvakkeita; kaikki lehdykät ruodittomia, pitkulaisia. -- ☉ 6-8.
Niit. tav. (E.-P. Kv. Lv.) Mykeröt ensimmälta kellakoita, sitte mustanruskeita, kiiltäviä.
Tr. agrarium L. Kelta-apila. (R98: Trifolium aureum Pollich. (T. agrarium L., Chrysaspis aurea (Pollich) Greene), keltaapila; gullklöver.) -- Varsi tav. pysty; mykeröt soikeita, tiheä-kukkaisia, hyvin uurteisilla purjehilla ja m. kaljuilla verhoilla; kaikki lehdykät ruodittomia, suikeita; korvakkeet suikeita, ei emäruotia lyhemmät. -- ☉ 7 kelt. k.
Pelto- ja niittumäissä (A.-K. H.-Kv.) Verhon hampaissa muutamia karvoja. -- Tr. aureum Poll.
Tr. procumbens L. Rento-apila. (R98: Trifolium campestre Schreb. (T. procumbens L., Chrysaspis campestris (Schreb.) Desv.), rentoapila; jordklöver.) -- Varsi tav. rento; mykeröt tiheitä, soikeita; purjeet ja verho ed.; päätölehdykkä ruodikas; korvakkeet puikeita, emäruotia lyhemmät. -- ☉ 6, 7 kelt. k.
Kuiv. niit. harv. (H.) 6-10 tuuman pit.; lehdykät vastopuikeita, typäköitä, -- Tr. campestre, Schreb. Tr. agrarium Godr.
Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.