III. Lääkekasvien laadut, kannat ja jalostaminen.

Laatuja ja kantoja: Useilla lääkekasveilla voidaan todeta muunnoksia tai muotovaihteluita, joilla eräissä tapauksissa voi olla suuri vaikutus viljelyksen tuloksiin. Eräät villinä kasvavat yksilöt saattavat sisältää runsaammin lääkkeellisestä, vaikuttavia aineita kuin toiset samaan lajiin kuuluvat, mutta pitemmän aikaa hedelmällisellä maalla kasvaneet; myöskin on havaittu tapauksia, joissa nämä aineet, joskin määrälleen yhtä suuria, eivät laadulleen ole olleet yhtä tehokkaita viljellyissä kuin villinä kasvavissa taimissa. Esimerkkinä mainittakoon vaan, että villinä kasvava virmajuuri (Valeriana officinalis) useinkin pidetään sopivampana apteekkitarkoituksiin kuin saman kasvin viljeltyjä muotoja.

Jalostustyö: Todennäköistä on, että tieteellisesti johdettu jalostustyö s. o. sopivien laatujen ja kantojen valinta j. n. e. voi ehkäistä vastamainittua, viljelyksestä johtuvaa taantumista tai ainakin suuressa määrin vähentää sitä, mutta mitään kokemusta tällaisen jalostustyön onnistumisesta ei ole olemassa. Järjestelmällisiä kokeita on tässäkin suhteessa maassamme ehdottomasti tehtävä. Tässä näen yhden pääsyistä, minkätakia apteekkarien itsensä on otettava osaa kysymyksessä olevaan lääkekasvien viljelykseen, he kun tieteellisin keinoin voivat määrätä lääkkeellisten aineiden määrän niissä taimissa, jotka näyttävät omaavan eteviä ominaisuuksia kysymyksessä olevassa suhteessa. Näitä siemeniä voitaisiin sitten myydä tavallisille viljelijöille, jotka tuottaisivat ainoastaan rohdosaineksia. Täten syntyisi eräänlainen työnjako siten, että ne viljelijät, jotka voivat aikaansaada tieteellisesti johdettua lääkekasvien rohdostarkastusta, toimittaisivat kylvösiementä niille viljelijöille, jotka suuremmassa määrässä viljelevät rohdosrikkaita kasveja apteekkitarpeiksi.

Olen täysin vakuutettu siitä, että kannattava lääkekasvien viljelys tuskin on Suomessa mahdollinen, ellei nyt puheena olleentapaista järjestöä saada aikaan.

Ohjeita Lääkekasvien Viljelemiseen Suomessa, 1915, kirjoittanut Gösta Grotenfelt.