Juuret ja mukulat ravintona.
Seuraavista kasveista käytetään juuret ja mukulat, joskus kukatkin.
Juolavehnä (Agropyrum repens). Ravinnoksi kelpaavat maanalaiset rönsyt ja siemenet. Käytetään jauhon jatkona ja kaljana. Muistuttaa maultaan maltaita.
Järvikorte (Scirpus lacuster). Ravinnoksi kelpaavat nuoret juuret ja versot, jotka kasvavat loppukesästä ja joihin seuraavana vuonna tulee kukinta. Käytetään parsan tapaan. Ovat herkullisia, muistuttavat maultaan pähkinää.
Karhunputki (Angelica silvestris). Ravinnoksi kelpaavat nuoret versot ja juuri. Jauhetut siemenet ovat hyvää syöpäläismyrkkyä. Versot kuorittava ja liotettava, muuten karvaita.
Ketohanhikki (Potentilla anserina). Ravinnoksi kelpaavat maanalaiset turvonneet varret, jotka ovat keltaisia väriltään, imeliä ja muistuttavat porkkanaa. Kerättävä aikaiseen keväällä, tai myöhään syksyllä.
Koiranputki (Chaerefolium silvestre). Ravinnoksi kelpaavat nuoret lehdet ja paksu paalujuuri, joka muistuttaa näöltään sekä tuoksultaan palsternakkaa. Nuoria lehtiä sekä juurta voidaan käyttää keittojen vihannesmausteena, ovat kitkeriä, mutta miellyttävän tuoksuisia. Kuivattu paalujuuri jauhetaan leivän lisäkkeeksi.
Kumina (Carum carvi). Ravinnoksi kelpaavat nuoret lehdet ja versot, juuri ja siemenet. Ensinmainitut käytetään vihannesmausteiden tapaan, juuri liemijuureksien tapaan ja siemenet m.m. leivän mausteeksi.
Maitohorsma (Chamaenerium angustifolium). Ravinnoksi kelpaavat nuoret lehdet ja juuret. Lehtiä käytetään salaattina, teenä ja vihanneskeitoissa. juurista ja nuorista versoista saadaan jauhon lisäkettä. Lehdet kerättävä ennen kukintaa. Lehdistä saa monen mielestä parasta pohjoismaista teen korviketta. Itä-Aasiassa yleinen teekasvi. Juurirönsyistä myös kahvinkorviketta.
Nurmitatar (Polygonum viviparum). Ravinnoksi kelpaavat kukat ja juuret. Kukkia käytetään vihannesten tapaan, juuria samoin sekä jauhon lisäkkeeksi.
Peltokorte (Equisetum arvense). Ravinnoksi kelpaavat maanalaisen varren mukulat (lasten herkkua.). Sanotaan m.m. maapähkinäksi, muistuttaa maultaan mantelia. Käytetään raakoina, tuhkassa paistettuina tai keitettyinä parsan tapaan, myös jauhon jatkona.
Raate (Menyanthes trifoliata). Ravinnoksi kelpaa juuri. Käytetään kuivattuna jauhoksi. On karvasta maultaan, siksi jauhot on hyvä huuhtoa lämpimällä vedellä ennen käyttöä. Annetaan laskeutua huuhteluastian pohjaan, kuten perunajauhot ja vesi kaadetaan pois.
Suopähkämä (Stachys palustris). Ravinnoksi kelpaavat maanalaisen rönsyn mukulat (sikojen herkkua.). Maukkaimpia syksyllä.
Suovehka (Calla palustris). Ravinnoksi kelpaavat kasvin juuret.
Ukonkello (Campanula latifolia). Ravinnoksi kelpaavat kasvin nuoret, hennot ruusukelehdet ja juuret. Lehtiä käytetään pinaatin tapaan, juuria parsan tapaan ja jauhon jatkona.
Ukonputki (Heracleum sibiricum). Ravinnoksi kelpaavat nuoret lehdet ja versot. Versot kuorittava ennen käyttöä. Käytetään vihannesmausteena.
Upukka (Nuphar luteum). Ravinnoksi kelpaavat paksut, tärkkelysrikkaat juuret, joiden keruu on tavallisesti hankalaa, mutta keväisin, kun vesi on tavallisesti alhaalla järvissä sekä joissa, niitä voi monessa paikassa kerätä aivan kuivalta maalta. Käytetään kuivattuina ja jauhettuina viljan jatkoksi.
Valkea lumme (Nymphaea alba). Ravinnoksi kelpaavat paksut tärkkelysrikkaat juuret, joiden keruu on tavallisesti hankalaa, mutta veden ollessa erikoisen alhaalla järvissä ja joissa, niitä voi monessa paikassa kerätä aivan kuivalta maalta. Käytetään kuivattuina ja jauhettuina viljan jatkoksi.
Voikukka (Taraxacum officinale). Ravinnoksi kelpaavat nuoret lehdet ja kukannuput sekä juuret. Lehdet ja kukannuput käytetään pinaatin ja salaatin tapaan, juurista valmistetaan kahvinkorviketta tai jauhonlisäkettä. Niitä käytetään myös juurivihannesten tapaan keittoihin, muhennoksiin ja salaatteihin. Keruuaika (juurien) aikaiseen keväällä tai myöhään syksyllä.
Vuohenputki (Aegopodium podagraria). Ravinnoksi kelpaavat nuoret versot ja nuoret lehdet, mitä hennompia, sitä parempia. Käytetään pinaatin, kaalin ja parsan tapaan sekä kasviskeittojen vihantana. Käytettiin ennen myös kihdin lääkkeenä (muserrettuja versoja). Saksassa vuohenputkea käytetään jatkuvasti vihanneksena, Ruotsissa sitä käytettiin ainakin 1800-luvun alkupuolella.
Varsinaisina mausteina käytetyt luonnonvaraiset kasvit on lueteltu erikseen mausteista puhuttaessa, samoin marjat ja hedelmät mehujen ja juomien yhteydessä.
