Kuismaa keräämään.
Kuismaa on käytetty vuosikymmeniä hermoja vahvistavana sekä mielialaa nostavana lääkekasvina. Sitä käytetään mm. Saksassa masennukseen, ja on osoitettu että se toimii yhtä hyvin kun apteekkilääkket. Lehmät ja lampaat saattavat saada kuismasta aurinkoherkkyyttä, eli niitten iho palaa rakkuloille hetkessä. Pari kolme vuotta sitten kuismaa esitettiin masennuskasvina suositussa TV-ohjelmassa USA'ssa. Tämän jälkeen kymmenet tuhannet ihmiset ovat sitä ottaneet pienempinä tai isompina annoksina päivittäin. Näitten joukossa on hyvin harvoja joille tulee sama aurinkoherkkyys, ja sitä saa herkemmin jos syö myös lääkärin määräämiä masennuslääkkeitä.
Tuon TV-ohjelman jälkeen on kuisma-villitys iskenyt myös sikäläisiin lääketehtaisiin, ja ne yrittävät valloittaa markkinoita mainostamalla standardisoitua (1) kuismaa tavallista parempana.
Myös Suomessa näkyy kuisma-villitys. Se siirrettiin 13.11.97 lääkeluettelon kasveihin (sisäinen käyttö), ja samalla siirrettiin muita "kuumia nimiä", eli punahatut (Echinacea), maarianohdake (Silybum), maraljuuri (Leuzea), ja kääpiöpalmu (Serenoa). Ennenhän sinne joutuivat sellaiset kasvit joilla on todettu haittavaikutuksia; nykyään sinne otetaan sellaiset joitten on todettu toimivan.
Niitä saa vielä tavallisina tuotteina tämän vuoden kesäkuun loppuun, jonka jälkeen ainoastaan lääketehtaitten rekisteröidyt tuotteet kelpaavat apteekkien tai luontaistuotekauppojen hyllyihin. Koska rekisteröinti maksaa tutkimuksineen kaikkineen noin 100.000 mk per tuote (itse rekisteröintimaksu on "vain" 10.000 mk) emme tule näkemään montaakaan kuismatuotetta myynnissä tämän vuoden lopussa.
Siis omaa kuismaa keräämään! Suomessa löytyy yleisinä sekä mäkikuisma (Hypericum perforatum) että särmäkuisma (Hypericum maculatum), eikä ole väliä kumpaa sinun niityllä kasvaa. Kerää kuismaa kun se on kukassa - saa se olla myös nupussa tai siemenessä, vaikutuskeltaan sillä on vain pieni merkitys. Vahvin osa kuismasta on nuppu, sitten kukka, sitten siemenkota, ja sitten lehdet. Ei kannata riennätä niitylle nuppuja keräämään, koska 1) kuisma ei erotu niityllä kun se ei kuki, ja 2) pelkkien nuppujen keräämiseen menee ikä ja terveys, eikä se nyt ihan ollut tarkoitus.
Itse kerään kukkivia latvoja 5-10 cm pituisina. Käytän veistä tai saksia koska kuisman varsi on varsin sitkeä. Taittamalla latvaa saa usein kasvia juurineen kaikkineen käsiinsä, eikä se ole hyvä. Vaikka kasvi on monivuotinen ei se ehkä toivukaan enää tuosta, etkä ainakaan saa uuttaa kukkasatoa samasta kasvista kolmen neljän viikon päästä.
Kuismaöljy on hyvä iholle, ja sitä on käytetty parantamaan hermovaurioita, ulkoisesti. Tee öljyä näin: täytä lasipurkki murskatuilla kuisman kukilla (kukkivat latvat lasketaan myös kukiksi), täytä purkkia hyvällä ruokaöljyllä (itse käytän kylmäpuristettua oliivi- tai rypsiöljyä), sulje purkki, anna olla aurinkoisessa ikkunassa 2-4 viikkoa. Siivilöi, anna olla rauhassa 4 päivää, kaada öljyt pulloon ja kaada pohjasakkaa kompostiin. Kirjoita etikettiin esim. "Kuismaöljy, heinäkuu 1999".
Voit tehdä myös vanhanajan kuismaviinaa nimeltä "Hircum pircum": käytä öljyn sijasta vodkaa tai pöytäviinaa, ja tarjoile ruokasnapsina.
Ja masennukseen? Tee teetä (1 teel. kuivattua kuismaa, 2 dl kiehuvaa vettä, anna hautua 10 min., siivilöi). Juo 1-3 kuppia päivässä. Kuisma tehoaa parhaiten jos sitä käyttää säännöllisesti, ja huomaat ehkä vasta kolmen viikon jälkeen että elämä taas hymyilee. Jos olet sitä mieltä että nyt on kevät, ei enää tarvitse ottaa talvimasennukseen kuismaa, niin lopeta sen käyttöä pikkuhiljaa eikä kerralla, muuten olet pari kolme päivä tosi huonolla tuulella ja ärtyisä.
Voit myös tehdä omaa kuisma-uutetta, ja saat varsin vahvaa ainetta kun haet Tallinnasta pirtua. Kaikkien sääntöjen mukaan tehdään uutetta näin: punnitse tuoreet kuismakukat (esim. 300 g), murskaa hieman, laita litran kokoisen lasipurkkiin, kaada 6 dl pirtua päälle, sulje kansi tiiviisti, anna olla 1-4 viikkoa, siivilöi, pullota. Tämä on 1:2 (yksi osa kasvista kahteen osaan pirtua) tinktuura eli uute. Ota tästä 15-30 tippaa 1-3 kertaa päivässä.
Ja nauti kesästä.
Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki.
- Standardisoitu hyperisiinipitoisuus. Nyttemmin on todistettu ettei tarpeeksi puhtaalla hyperisiinillä ole vaikutusta masennukseen.
(julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 07/1999)