Vaccinium vitis idaea L., Puola, puolukka.

Puolan marjoissa on hiukan parkkiainetta (0,2 %), paljon happoja (2 %), varsinkin sitruuna- ja omenahappoa, ja sokeria (15 %) sekä lisäksi arbutini-glykosidia. Lehdissä on parkkiaineita sekä arbutini-, vakkini- ja erikolini-glykosideja.

Puoloja käytetään vain kotilääkkeenä: marjoja ripulissa ja keuhko- ja emän verenvuodoissa. Marjavettä, jota saadaan tuoreita marjoja veteen musertamalla, annetaan viilentävänä juomana kuumesairaille. Lehdistä keitettyä teetä nautitaan reumatismissa ja kihdissä.

Oxycoccus quadripetalus Gil., Karpalo.

Vaccinium oxycoccus L., Oxycoccus paluster Pers.

Karpaloita käytetään lääkkeenä samoin kuin puolukoita sekä lisäksi apteekeissa karpalosiirapin, Sirupus oxycoccus, valmistukseen.

Lääketarkoituksiin aiotut marjat, Fructus oxycocci, poimitaan mieluummin keväällä, lumen sulamisaikana, ja puhdistetaan huolellisesti kaikista roskista.

Kanadassa harjoitetaan huomattavaa karpalonviljelystä, ja se olisi meilläkin suositeltavaa, sillä siten saataisiin vähätuottoiset rahkasuot edes jotakin antamaan.—Viljelys tapahtuu joko kasvia jakamalla tai istuttamalla keväisistä marjoista saaduista siemenistä kehittyneet voimakkaimmat idut suon kuivemmille kohdille, joihin on sekoitettu hiekansekaista multaa suurempien suokasvien juurten poistamisen jälkeen.

Vaccinium uliginosum L., Juolukka.

Suurempien juolukkamääräin syönnin sanotaan vaikuttavan huumaavasti, jopa saavan aikaan pahoinvointia, ylenantoa ja päänsärkyä.

Juolukoita on käytetty kansanlääkkeenä tilapäisesti erilaisiin katarrillisiin mahalaukun, suoliston ja rakkolimakalvojen sairauksiin.

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.