Veronica L. Tätyruoho, Tädyke. Ärenpris.

+ Kukkaterttu t. -tähkä varren latvassa.

V. longifolia L. Pitkälehti-tädyke. (R98: rantatädyke; strandveronika.) -- Yhdellä t. useammalla pitkäveteisellä tähkällä latvassa; lehdet 3, 4 (harv. vaan 2) säteettäin, puikean-suikeita, suippoja, päähän asti sahalaitaisia, erisuurilla t. toissahaisilla hampailla; verholiuskat selvästi eripitkiä, suippoja. -- ♃ 7, 8 sin. k. -- β maritima: lehdet pyöreällä t. poikkipäisellä kannalla, pitkillä, suipoilla, hyvin erisuurilla hampailla.
Tuoreilla vuorilaiteilla, jokivarsilla; β merenrant. (E.-L. Lv). Us. kyynärän pituinen ½- 1 vaaksan pit. tähkällä, ¾ tuuman levyisillä lehdillä.

V. spicata L. Tähkä-tädyke. (R98: tähkätädyke; axveronika.) -- Tähkä ed.; lehdet 2 (hyvin harv. 3) vastattain, suikeita -- m. puikeita tav. lyhyillä, m. yhtäsuurilla sahahampailla, päätä kohden ehytlaitaisia; verholiuskat m. tasapitkiä, tylppiä. -- ♃ 6, 7 sin. k. -- β hybrida: paljon järeämpi, lehdet pitkänpuikeita pyöreähköllä kannalla, tylpällä, ehytlaitaisella päällä, järeillä, tylpillä, sahamaisilla nyhähampailla.
Kuivilla, päivänalaisilla, mäkisillä paik. harv. (A. Ke.; β A.) Vähän vaalahtava näöltään.

V. alpina L. Lapin tädyke. (R98: tunturitädyke; fjällveronika.) -- Kukat tähkämäisenä terttuna; perät suojuksia lyhemmät; verholiuskat ripsilaitaisia; terä kellomainen; lehdet vastakkaisia, pitkänpyöreitä t. soikeita; kota vastopuikea, poikkipäinen. -- ♃ 7, 8 sinipunert. k.
Tunt. laiteilla, harv. (L. Lv.) Tav. sormen korkuinen, siementen valmistuessa pidempiki; kota leveyttänsä pidempi. Kasvi mustenee kuivaessa.

V. serpyllifolia L. Orwon tädyke. (R98: orvontädyke; majveronika.) -- Kukat tähkämäisenä terttuna; -verho m. kalju; lehdet puikeita t. soikeita, tylppiä, nyhälaitaisia, kaljuja; kota leveä, 2-kyhmyinen, lovipäinen, verhon pituinen. -- ♃ 5-7 siniviir. k. -- β borealis Laest.: lehdet pyöreämpiä; kukat melk. selväsinisiä.
Ahoilla, niit., pient. yl. (E.-L. Lv.; β L.) Tav. sormenkorkuinen karvaisilla, pituuttaan leveämmillä kodilla, tyveltä, rennolla varrella; kukat vaaleansinisiä mustansinisillä viiruilla.

V. saxatilis L. fil. Tunturitädyke. (R98: Veronica fruticans Jacq., varputädyke; klippveronika.) -- Terttu harvakukkainen; perät suojuksia pidemmät; verholiuskat kaljuja; terä litteä; lehdet pitkulaisia; kota pitkänpuikea, verhoa paljon pidempi. -- ♃ 7 sin. k.
Tunt. harv. (L.) Tuskin sormen pit., pensastava kasvi isoilla, koreilla kukilla. -- V. fruticulosa Fl. D.

(V. arvensis, verna).

++ Kukkatertut lehtihankaisia.

V. officinalis L. Rohtotädyke. (R98: rohtotädyke; ärenpris.) -- Varsi rento, lienteä; kukat m. perättömiä tiheissä, tähkämäisissä, pystöisissä tertuissa; lehdet soikeita t. puikeita, sahalaitaisia. -- ♃ 6 sin. t. vaaleansin. k.
Kuiv. mäkisillä ahoilla, tav. (E.-P. Kv.) Lähes vaaksan korkuisilla pystöhaaroilla, pikkusormen pit. tertuilla.
Muist. -- Yskäteeksi ja myös kivitaudissa avullinen. Ennen vanhaan, kun vielä noitia löytyi, luultiin sen ne poistavan.

V. chamaedrys L. Nurmitädyke. (R98: nurmitädyke; teveronika.) -- Varsi koheneva, kahden puolen villakarvainen; kukat pitkäveteisillä perillä harseassa tertussa; verholiuskat suikeita; lehdet m. ruodittomia, puikeita l. hertahtavia, syväsahaisia, epätasaisia. -- ♃ 5, 6 sin. k.
Niit., mets. tav. (E.-Pe. Kv. Lv.) Väl. parin vaaksan korkuinen, isoilla taivaansinisillä kukilla, valk. heteillä; lehdet alempana väl. lyhytruotisia.
Muist. -- Samalla lääke-avulla kun ed.

V. beccabunga L. Ojatädyke. (R98: ojatädyke; bäckveronika.) -- Kalju; varsi koheneva; kukat ed. leveän-suikeilla verholiuskoilla; lehdet paksuja, puikeita, t. pitkulaisia, tylppiä, loivaan nyhäsahaisia, ruodikkaita. -- ♃ 5-9 sin. k.
Hetepuroissa, ojissa, harv. (A. U. S. Pe.) Väl. parin vaaksan pit., m. pyöreillä, suipohkoilla lehdillä.
Muist. -- Hyvä keväillä salatiksi; lääkkeenä veren selvittävä, kerpukkia vasten.

V. anagallis L. Konnan tädyke. (R98: Veronica anagallis-aquatica L., konnantädyke; vattenveronika.) -- Varsi pysty; tertut monikukkaisia, siirottavilla kukkaperillä; lehdet leveän-suikeita, vähän sepokantaisia, harseasti hienosahaisia; kodat kehrämäisiä, päästä epälovisia. -- ☉ ⚇ 6, 7 sin. t. punerv. k.
Rant., ojissa, harv. (Se.) ½-1 tuuman levyisillä, 2-4:n pituisilla lehdillä; kukkatertut tav. kaksitellen vastattain; kukat vaaleampia k. ed., punertava-viiruisia.

V. scutellata L. Luhtatädyke. (R98: luhtatädyke; dyveronika.) -- Varsi veltto; tertut harvakukkaisia, ulospäisillä kukkaperillä; lehdet ruodittomia, m. tasasoukkia, ehytlaitaisia t. taaskääntöisillä nyhähampailla; kota pituuttaan leveämpi, syvälovinen päästä. -- ♃ 5-7 siniviiruis. k. -- β villosa: karvainen.
Vet. paik. tav. (E.-L. Kv.) Sormenkork. 1-2 linjan levyisillä, 1-2 tuuman pituisilla, väl. m. suikeilla lehdillä; tertut tav. yksitellen, vuorottain lehtihangoissa.

+++ Kukat yksitellen lehtihangoissa.

V. arvensis L. Käen tädyke. (R98: ketotädyke; fältveronika.) -- Varsi pysty; perät hyvin lyhyet suikealla suojuksella-, lehdet puikeita poikkipäisellä kannalla, harsusahaisia, ainoastaan alimmaiset lyhytruotisia. -- ☉ 5, 6 vaaleansin. k.
Kuiv. paik., pelloilla (A.-N. St.-Kv.) Tuskin vaaksan korkuinen pienoisilla, verhoa lyhemmillä kukkaterillä; kodat lop. tähkämäisiä.

V. verna L. Kewätädyke. (R98: kevättädyke; vårveronika.) -- Varsi ja haarat pystöisiä; kukat m. perättömiä suikulaisella suojuksella; lehdet 5- t. 3-liuskaisia, alimmaiset puikeita, liuskattomia. -- ☉ 5 sin. k.
Kuiv. paik. tav. (E.-Pe. Kv.) Lop. 3-6 tuuman pit. ja haarainen; lehdet m. paljaita; varsi ja suojukset hienokarvaisia; kukat hyvin pieniä, paljon verhoa lyhemmät; kodat ed.

V. agrestis L. Peltotädyke. (R98: peltotädyke; åkerveronika.) -- Vehreä ja karvainen; perät lehtien pituisia t. lyhemmät; verholiuskat tylppäsoikeita, epäsuonisia, päältäpuolen karvaisia; lehdet herttamaisia t. puikeita, sahalaitaisia; kota pyöreähkö syvälovisella päällä. -- ☉ 5-9.
Viljelömailla, erittäinki ylävämmillä, harv. (A.-U. St. H. Pe.) Us. parin vaaksan pit., rento varsi; heteet torven alalaidasta lähteviä; kota harvoilla nystykarvoilla; kukat milloin sinisiä, milloin vaalean-punertavia t. valkeita.
V. hederifolia L. Maatädyke. (R98: murattitädyke; murgrönsveronika.) -- Rento; perät lehden pituisia; verholiuskat suippoherttaisia; lehdet pyöreäherttaisia 3-5:llä loivalla liuskalla, päätö-liuska iso, ehytlaitainen. -- ☉ 5, 6 vaaleansin. k.
Kuiv. pelt. harv. (A. T..) Vaaksan pit.; tav. 4:llä isolla, maljamaisella siemenellä kodassa.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.