V. Lääkekasvien viljelyskokeiden järjestäminen.
Viljelyskokeiden tarkoitus on niin hyvin maamme oloihin paraiten soveltuvien lääkekasviviljelystapojen kuin tämän viljelyksen kannattavaisuuden selvittäminen. Näiden kysymysten selvittämiseksi vaaditaan huolellisia ja mahdollisimman yhdenmukaisia kokeita maamme eri osissa. Sitä paitsi on välttämätöntä, että koetulokset kriitillisesti tarkastetaan sekä sen jälkeen yhdistellään ja julkaistaan.
Viljelyskokeiden kaaviollinen ohjelma sekä ohjeita ja neuvoja tällaisten kokeiden tekijöille. On mahdotonta laatia ohjelmaa kaikille tähän kuuluville viljelyskokeille ja eri maanlaaduille, paikoille ja kasvilajeille. Sentakia esitetäänkin tässä vain kaaviollinen ohjelma sekä eräitä käytännöllisiä ohjeita ja neuvoja. Tämän ohjelman voi kokenut viljelijä helposti sovitella olojensa mukaan ja kokematon taas voi pyytää neuvoja joltakin tottuneelta puutarhanviljelijältä.
1. Ensimäisinä vuosina ei pidä ottaa kokeiltavaksi enempää kuin 1 tai 2, korkeintaan 3 eri lääkekasvia. Niin kauvan kuin vielä ei ole perehtynyt menettelyihin ja soveltanut niitä omien olojensa mukaisiksi, tuskin onnistuu kunnollisesti hoitamaan monta koekasvilajia.
2. Koemaaksi valitaan maanlaatu, joka soveltuu juuri niille kasveille, joita siinä on viljeltävä. Että kysymyksessä olevanlainen viljelys epäonnistuu ja on vähän kannattava huonolla ja sopimattomalla maalla, on ennakolta tunnettua eikä sitä tarvitse kokeilemalla todeta.
3. Koemaaksi on valittava mahdollisimman tasainen maa ja on välttämättä katsottava, ettei liian lähellä koemaata ole puita tai pensaita, jotka varjostavat ja laihduttavat koemaata tai sen osia.
4. Koemaa jaetaan seuraavankokoisiin ruutuihin:
pienempiä kasveja varten | 25 m2 ja |
suurempia kasveja varten | 50 m2. |
Kutakin kasvilajia (tai laatua) on viljeltävä vähintäin 3 eri ruudulla. Jos koekasveja on 3 on suunnitelma esim. seuraava:
1 | 2 | 3 |
2 | 3 | 1 |
3 | 1 | 2 |
Ruutujen väliin poljetaan kapeita käytäviä.
5. Ei kannata järjestää kokeita maalle, jota edellisenä syksynä ei ole asianmukaisesti muokattu; lannottamisen tulee mieluimmin toimittaa edellisenä syksynä, jos yleensä koemaata on lannoitettava. Sekä lannoituksen että muokkaamisen tulee olla ehdottomasti samanlaisen kaikilla koeruuduilla.
6. Jos kylvö on tehtävä keväällä, on koko koemaa ehdottomasti, niin pian kuin maa vain sen sallii, pinnalta äestettävä tai haravoitava, jotta kevätkosteus säilyisi maassa.
7. Kylvö kosteaan maahan edistää lukemattomien rikkaruohotaimien kehittymistä.
8. Juuri ennen kylvöä on maata äestettävä tai haravoitava syvältä.
9. Eri kasvilajien siemenet ovat kylvettävät samana päivänä kaikille ruuduille sekä sittemmin hoidettavat samalla tavalla.
10. Varmasti saadaan huono sato ja kielteinen tulos koko koeviljelyksestä, ellei koeruutuja pidetä puhtaina rikkaruohoista ja maata taimien välissä asianmukaisesti kuohkeuteta.
11. Ei pidä kyllästyä, jos viljelyskokeet aluksi epäonnistuvat. Ne onnistuvat paremmin sitä mukaa kuin saavutetaan enemmän kokemusta.
12. On tarkkaan merkittävä muistiin viljelyskokeiden hoitamiseen tarvittava työmäärä tunneissa, sekä päivämäärät, milloin työt ovat suoritetut.
Koetulosten käsittely ja julkaiseminen: Tehdäkseen mahdolliseksi niiden koetulosten yhdistelemisen ja kriitillisen käsittelyn, joita kokeiden tekijät eri osissa maata ovat saavuttaneet, tarjoutuu "Suomen lääkekasvien viljelys- ja keräämisosuuskunta r. 1." vastaanottamaan ja asianmukaisen tarkastelun jälkeen julkaisemaan koetulosten yhdistelmiä. Tätä tarkoitusta varten pyytää osuuskunta, sille lähettämään seuraavat tiedot kustakin koekasvista:
a. maanlaatu,
b. ruutujen suuruus ja lukumäärä,
c. kylvösiemenen määrä grammoissa ruutua kohti,
d. kylvöpäivä,
e. taimelletulo-päivä,
f. taimien harventamispäivä,
g. taimien korjuupäivä,
h. raaka-aineen sato kiloissa (erikseen kultakin ruudulta),
i. kuivatetun tavaran määrä kiloissa (koko määrä ruuduilta),
k. kylvöön ja multaamiseen käytettyjen työtuntien lukumäärä kaikilla rinnakkaisruuduilla,
1. harventamiseen ja perkaamiseen käytettyjen työtuntien lukumäärä kaikilla rinnakkaisruuduilla,
m. korjuuseen käytettyjen työtuntien lukumäärä kaikilla rinnakkaisruuduilla,
n. kuivattamiseen käytettyjen työtuntien lukumäärä kaikilla rinnakkaisruuduilla,
o. seudun työpalkka tunnilta,
p. viljelysmaan hehtaarin vuokrahinta,
q. lyhyitä muistiinpanoja sääsuhteista yleensä,
r. sienituhoja,
s. hyönteistuhoja,
t. hallatuhoja,
u. kuivuuden aiheuttamia tuhoja,
v. liikanaisen kosteuden aiheuttamia tuhoja.
x. yleisiä huomautuksia.
Ohjeita Lääkekasvien Viljelemiseen Suomessa, 1915, kirjoittanut Gösta Grotenfelt.