Härkäjyvä. Torajyvä. — Mjöldryga.

(Claviceps purpurea. Tul.)

Torajyviä kasvaa rukiin tähkiin, joskus muuhunkin viljaan, varsinkin sateisina kesinä. Se on levinnyt kautta koko maan ja viihtyy parhaiten huonosti viljellyillä mailla.

Itse torajyvä (secale cornutum) on claviceps purpurea-nimisen sienen talvehtimismuoto. Se on tumman sinervä sarvimaisesti kaartunut, kaksi jopa kolmekin sentimetriä pitkä kasvain rukiin tähkässä. Keväällä se itää, muodostaen lukemattoman joukon itiöitä jotka jouduttuaan rukiin kukkaan turmelevat sikiäimen ja jyvän asemesta kasvaa torajyvä.

Torajyvä on sangen myrkyllinen, onpa se toisinaan viljan sekaan jääneenä aiheuttanut kulkutaudin tapaisia myrkytyksiä, joihin ihmisiä on sadottain kuollut. Se on siis tarkoin eroitettava viljasta, mikä ei olekaan vaikeata nykyään kun puimakoneita melkein kaikkialla käytetään.

Lääkkeenä se on sangen arvokas, mutta myrkyllisyytensä takia ei sitä pidä koskaan käyttää muuten kuin lääkärin määräyksestä.

Apteekkeihin ostetaan torajyviä joka syksy ja maksetaan niistä verrattain korkeat hinnat. Ne ovat silloin koottavat joko suoraan pellolta tai puimakoneen alta, riihessä kuivatut eivät kelpaa, ja kuivattavat lämpimässä paikassa, ei kuitenkaan yli 60° C. Tällöin tulee tarkoin katsoa että ne ovat eheitä, väriltään ulkoa tumman sinisiä tai vähän violettiin vivahtavia, sisältä valkeita tai hieman violetin värisiä, ruskeat tai harmaat ovat heti poistettavat.

Säilytetään kuivassa, viileässä paikassa.

Tärkeimmät Kotimaiset Lääkekasvimme, 1913, toimittanut Fr. Virokannas.