Delphinium consolida L., Kenttä-kukonkannus. †

Delphinium sanasta delphinion (kr), jota nimitystä Diosko-rides käytti kasville (delfinejä muistuttavien kukkasilmujen takia); consolida sanasta consolidare (lat) = valmistaa, parantaa.

Yksivuotinen, 20—50 sm korkea, haarainen, lyhytkarvainen ruoho. Lehdet toistamiseen 3-sormiset; liuskat kapeat. Kukat harvakukkaisissa tertuissa, vastakohtaiset, siniset, harvoin valkeat tai punaiset. Verhiö teriömäinen, siinä pitkä kannus. Verhiön sisällä 1 teräkannus. Emiö 1-lehtinen, sikiäin karvainen. Tuppilo äkkiä odaksi suippeneva, karvainen. Siemenet pienet, ruskeat. Pelloilla ja satunnaisena lastauspaikoilla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Levinneisyys Eurooppa.

Kasvissa on alkaloideja: versossa kalkatripiniä, siemenissä delsolinia, delkosiniä ja erästä kolmatta, tuntematonta alkaloidia.

Lääkevaikutuksiltaan on kasvi nähtävästi lähemmin tutkimatta. Kalkatripini liittyy, joskin vaikutukseltaan miedompana, akonitineihin (ks. Aconitum napellus). Varsinkin saavat delphinium-alkaloidit aikaan hengityskeskuksen lamaannuksen (kuoleman syy) ja verenpaineen alenemisen verisuonien hermostokeskuksen lamaannuksen ja vagushermon ärsytyksestä aiheutuneen sydänlyöntien hidastumisen takia.

Vaikkakaan kenttä-kukonkannuksen ei ole havaittu tuottaneen myrkytyksiä, ovat monet muut, usein koristekasveina pidetyt kukonkannuslajit sellaisia aiheuttaneet. Niiden kulku ja hoito on sama kuin edellisen kasvin myrkytyksessä, mutta paranemistoiveet aineiden vähäisemmästä vaikutuksesta johtuen paremmat kuin sillä.

Ennen käytettiin koko kasvia rohdoksena nimellä Consolida regalis eli Calcatrippa. Kuivatun kasvin uutoksia pidettiin virtsaneritystä kiihottavana aineena ja matolääkkeenä. Suositeltiinpa siemenien, Semina consolidae regalis, alkoholista uutosta hinkuyskäänkin.—Siemeniä on myös käytetty syöpäläisten hävittämiseen ja kukkain mehua alunan kanssa sinisen musteen valmistamiseen.

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.