Equisetaceae. Kortekasvit.

Equisetum arvense L., Peltokorte.

Equisetum sanoista equus (lat) = hevonen ja seta (lat) = harja; arvense (lat) = pelloilla kasvava.

Monivuotinen. 10—20 sm korkea, haaraton, itiöllinen varsi touko—kesäkuussa vaalean ruskea. Sen lehdet vaaleahkot, ruskea- ja teräväkärkiset, väljiksi tupiksi yhtyneet. Myöhemmin kehittyvät yksinkertaisesti haarautuneet, vihreät, tähkättömät, 15—40 sm korkeat ravitsemisversot, joissa 12—18-hampaiset, mustakärkiset, vihreät tupet. Pelloilla, tienvierillä, varsinkin hiekkaperäisellä maalla, ja radanpengermillä; yleinen koko maassa. Levinneisyys: Eurooppa, Pohjois-Aasia, Afrikka ja Pohjois-Amerikka.

Peltokortteessa on piihappoa jopa 10 %, saponinia ja erästä tuntematonta karvasainetta.

Lääketieteessä käytetään peltokortteen versoa, Herba equiseti, dekoktina (5—25:100) tai erityisinä valmisteina vesitaudissa virtsaneritystä kiihottamaan ja keuhkosairauksissa y.m.

Kansan keskuudessa on sitä jo vanhoilta ajoilta käytetty lääkkeenä eri maissa. Lönnrot sanoo, että »se on jumova ja vesityttävä». Kortetee lisääkin virtsaneritystä. Tee keitetään kuivatuista ja paloitelluista kasveista. Sitä juodaan nenän verenvuodon sekä keuhkoverenvuotojen ja vesitaudin lievikkeeksi. Kortekeitekääreitä asetetaan vaikeasti paraneville haavoille ja syöpäajoksille. Versoa käytetään myös kylvyissä jalkahikeä vastaan.

Rohdokseksi käytetään vain tähkättömiä kesäversoja, »kukonkuusia», jotka kootaan heinä—elokuussa ja kuivataan ohuesti levitettyinä varjoisilla paikoilla ulkosalla.

Peltokortteen veroisina pidetään toisiakin kortelajeja:

Equisetum palustre L., Suokorte,
Equisetum silvaticum L., Metsäkorte,
Equisetum hiemale L., Kangaskorte.

Lönnrot huomauttaa kortteiden, varsinkin peltokortteen, suokortteen ja kangaskortteen olevan vahingollisia eläimille. — Kortteilla loisivat usein sienet, jolloin niissä on ekvisetini-alkaloidia; tämä voi aiheuttaa kuolemaankin päättyviä myrkytyksiä. Varsinkin on suokorte, kosteilla niityillä, usein myrkytyksiin syynä. Niittykorte (Equisetum pratense Ehrh.) ja järvikorte (Equisetum limosum L.) ovat eläimille vaarattomia.

Kangaskortetta käytetään Amerikassa rohdoksena yhdessä digitaliksen kanssa. Niinikään sillä kiilloitetaan tinaesineitä ja siloitetaan puuesineitä hiekkapaperin tavoin.

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.