Sormustinkukka (Digitalis purpurea L.).

Tuntomerkit: 2-vuotisella juurella varustettu, 30—150 sm korkea, pehmeäkarvainen, myrkyllinen, puutarhoissamme tavallinen koristekasvi; varsilehdet parittaisia, munuamaisen pitkulaisia, nykälaitaisia, teräväkärkisiä, alta pehmeäkarvaisia; kukat nuokkuvia pitkässä yksipuolisessa tertussa varren latvassa; teriö on 5—6 sm pitkä, viiston kellomainen, avo, alapuolelta mykevä, ulkopuolelta kalju, punainen, sisältä varustettu purpuranpunaisilla täplillä; heteitä 4, joista 2 pitempiä kuin muut; sikiäimiä 1; siemenkotelo kaksiosainen, munanpyöreän keil am a i nen, sisältäen n. 1,500 vähän kulmikasta, tiheäpilkkuista, n. 1 mm pitkää, ruskeata siementä, jotka ovat varustetut yhdellä pitkittäisvaolla; kukkimisaika kesä—syyskuu.

Esiintyminen: Viljellään siellä täällä puutarhoissa.

Viljelyksen tarkoitus: Lehtien (Folium digitalis) tuotanto.

Viljelys: Hyvin hedelmällisessä puutarhamaassa ei tätä kasvia kannata viljellä, sillä silloin saadaan lääkkeellisesti ala-arvoista tavaraa; myöskin on viljelyspaikkaa valittaessa huomattava, että tämä kasvi paraiten viihtyy suurempien varjostavien kasvien läheisyydessä: vapaalla maalla kuolee se useimmiten talven aikana. Menestyy hiekkamaalla. Siemenet kylvetään mieluimmin toukokuun alussa; n. 3 viikkoa myöhemmin näkyy pieniä taimia, jotka ensi kesän kehittävät vain lehtikiehkuroita laajalle juurelle; taimet harvennetaan, niin että rivien väliä on n. 0.15 m; toisena vuonna kasvaa varsi; varsinainen kukkimisaika on kesä—heinäkuussa; elokuussa kypsyvät siemenet.

Korjuu toimitetaan, kun taimien kehitys toisen vuoden alussa on vilkkaimmillaan; lehdet poimitaan ja pannaan kuivumaan, jolloin ne menettävät painostaan n. 75 %. Jos taimet ovat kyllin vahvat ja juurilehdet ovat kasvaneet sopivan suuriksi (20 x 10 sm), voidaan yhdestä taimesta saada 20—30 grammaa kuivia lehtiä.

Siemenviljelys on hyvin yksinkertaista, sillä taimet kehittävät runsaasti kukkia ja hedelmiä. On viljelijöitä, jotka kylvävät siementä tiheään metsään puiden, kivien y. m. s. väliin korjaten sieltä sekä lehtiä että siemeniä. Väitetään täten saatavan hyvää siementä, joka paremmassakin maassa antaa rohdoksellisia satoja. Siementen kauppahinta on n. 6 markkaa kilolta.

Ohjeita Lääkekasvien Viljelemiseen Suomessa, 1915, kirjoittanut Gösta Grotenfelt.