Rätvänä (Potentilla tormentilla Neck.).

Botanical name: 

Potentilla erecta L.

Kuva n:o 9. Rätvänä. Tuntomerkit: juurakko kuhmuinen, paksu, punaisenruskea; varsi hieno, haarainen, kohouva, 0,2—0,4 m korkea; varsilehdet miltei varrettomia sormilehtisiä, ylinnä syvästi sahalaitaisilla lehdyköillä; korvakkeet suuria 5-liuskaisia; kukat yksinäisiä, pitkävartisia vaaleankeltaisia, 4 terälehteä alhaalta enemmän tai vähemmän heleänkeltaisia: verhiö kaksinkertainen kahdella 4-jakoisella kiehkuralla, ulommat puolta lyhyempiä; heteitä useampia, verhoperäisiä, vapaita; emiä monta; pähkylät vihertäviä-keltaisenruskeita, melkein päärynänmuotoisia, toiselta sivultaan siipimäisesti litistyneitä, 1—1,5 mm pitkiä varustettuja pienillä känsillä ja kaartelevilla harjuilla; kukkimisaika kesä—elokuu.

Esiintyminen: koko Suomessa villinä mäenrinteillä, niityillä, ojanpientareilla j. n. e.

Viljelyksen tarkoitus: juuririhmasista vapautettujen juurakkojen (Rhizoma tormentillae) saanti.

Viljelys: Menestyy paraiten kevyellä ja kuivalla maalla, jonka asema on jotenkin varjokas; ei lannoiteta ensinkään; lisääntyminen tapahtuu joko kylvämällä tai vanhempia taimia jakamalla; siemenet kylvetään elo—syyskuussa heti kypsymisen jälkeen; ne mullataan ainoastaan jyräämällä. Juurakon jakaminen tehdään keväällä.

Juurakkojen korjuu toimitetaan joko keväällä tai syksyllä lapiolla tai kuokalla; keväällä korjataan juurakot, ennenkuin lehdet ovat puhjenneet, sekä syksyllä, niinpiankuin kasvin maanpäälliset osat ovat alkaneet kuihtua; juurakot puhdistetaan huolellisesti mullasta ja juuririhmasista sekä kuivatetaan kuivalla ullakolla. Juurakkojen paino vähenee kuivuessa n. 60 %. Säilytetään kuivissa, kannellisissa puulaatikoissa.

Siemenviljelys: Siemenet kypsyvät säännöllisesti elo—syyskuussa.


Ohjeita Lääkekasvien Viljelemiseen Suomessa, 1915, kirjoittanut Gösta Grotenfelt.