Parhaat palat, osa 4.

69 heimo. -- Ericaceae. Kanervakasveja.

Myrtillus nigra Gil. Tawallinen mustikka. (R98: Vaccinium myrtillus L., mustikka; blåbär.)

Muist. -- Marjat kuivina vähän kovetuttavia, avulliset ulkotaudissa. Marja-mehu vilvottava kuumeissa.
Marjoja syövät linnut. Niistä saadaan maukasta puuroa ruisjauhoilla sekoitettuna. Myös sanotaan mustikoista, puolukoista ja ruisjauhoista hyvää hapanta leipää tulevan. Mehulla painetaan punasinervää.

Myrtillus uliginosa Drej. Juolukka. Odon. (R98: Vaccinium uliginosum L., juolukka; odon.)

Muist. -- Marjat, paljolta syötynä, sanotaan vähän huumetuttavan päätä.

Vaccinium vitis-idaea L. Punapuola. (R98: puolukka; lingon.)

Muist. -- Marjat ovat janon-sammuttavia, vilvottavia. Käyt. paljon kuumetaudeissa, erinom. puolukkavettä, jota helposti saadaan, lähdevettä päälle lyöden ja vähän sokuria sekaan.
Marjoista taidetaan valmistaa viiniäki. Niistä tulee myös sangen maukasta ja terveellistä marjahilloa. Lehdet taidetaan käyttää teeksi. Aitauksissa estää puolukka ruohonkasvua, ja on aina laihan sekä viljentämättömän maaladun osottaja.

Oxycoccus palustris Pers. Suo-karpalo. (R98: Vaccinium oxycoccos L. (Oxycoccus palustris Pers., O. quadripetalus Braun-Blanq.), isokarpalo; tranbär.)

Muist. -- Marjoilla on melk. sama voima ja hyöty kuin puoloilla; mutta maistuvat happamemmalta. Karpalo-siirappi, jota löytyy apteikeissä, oli sangen maullista ja hyödyllistä kuumeissa, myöski lapsille vasten matoja.
Karpaloita saman verran keittosuolain kanssa käyttävät kultasepät viinikiven asemesta hopean valkeaksi keittämiseen.

Arctostaphylos officinalis Wimm. Punainen sianmarja. (R98: Arctostaphylos uva-ursi (L.) Spreng., sianpuolukka; mjölon.)

Muist. -- Lehdet sanotaan hyödyttäviksi vesittimien sisällisissä haavoittumissa, jos niitä teelusikallinen eräänsä hienonnettuna nautitaan, tahi väkevänä teenä juodaan muutamin kerroin päivässä; ovat kovetuttavia, vaan ei ärryttäviä; pitää nautittaman pidempi aikaa.
Kasvia käyt. sangen paljon parkitukseen nahkain valmistuksessa. Painaa alunan kera harmaata. Siitä valmistetaan varsinaista kaupassa kulkevaa sumakki-painetta.

Andromeda polifolia L. Punerwa suokukka. (R98: suokukka; blomris, rosling.)

Muist. -- On kovetuttava, niinkuin muutkin sukulaisensa. Arvellaan vahingolliseksi lampaille. -- Silkinpainajat käyttävät lehtiä ja varsia kaleppelin asemesta väriksi.

Calluna vulgaris Sal. (R98: Calluna vulgaris (L.) Hull, kanerva; ljung.)

Muist. -- Laihduttaa maan; katoo tav. kun maa aidataan ja lannoitetaan, tahi lehtipuilla istutetaan. Taidetaan elikon-ruuaksi hätätilassa koota, parahiten syksyllä myöhään. Paikoin sekoitetaan kanervan-kukkia ruisjauhoihin ja leivotaan leiväksi.
Sala-ojain täytteeksi peltoihin ja niittuihin on kanerva hyvin sovelias. Varsi käyt. parkitukseksi.

Ledum palustre L. (R98: Ledum palustre L. (Rhododendron tomentosum Harmaja), suopursu; getpors, skvattram.)

Muist. -- Lehdet ja kukat sanotaan avullisiksi rohtumavioissa, sisällisesti teenä, ja ulkonaisesti keite-vetenä pesuiksi. Keite-vesi käyt. myöski punataudissa, hingussa j. n. e. Ryssöljyä tislataan suonpursuista ja koivuntuohesta; sitä Venäjällä käyt. nahkain valmistuksessa. Kaljaan pantuna vaikuttaa kasvi pääkivun. Keite-vesi karkottaa syöpäläiset eläimistä ja sioista, kun heitä sillä pestään; niin myös luteet vuoteista.

70 heimo. -- Empetraceae. Variksenmarjaisia.

Empetrum nigrum L. (R98: variksenmarja; kråkbär, kråkris.)

Muist. -- Marjoja syövät linnut, väl. ihmisetki; sanotaan vaikuttavan huumausta ja pääkipua; alunan kera painavat paperin punaiseksi.

71 heimo. -- Euphorbiaceae. Tyränesteisiä.

Euphorbia helioscopia L. Wiisisäde-tyräkki. (R98: viisisädetyräkki; revormstörel.)

Muist. - Mehua käytettiin ulkonaisesti savipuoliin, syyliin ja päärupiin. Kaikki Tyränesteet ovat kovin ulostuttavia, ja hyödyttävät vesitaudissa, mutta varottomilla vaarallisia.

Mercurialis perennis L. (R98: lehtosinijuuri; skogsbingel.)

Muist. -- Vahingollinen sekä ihmisillen, että eläimille.

74 heimo. -- Polygonaceae. Tatarkasveja.

Polygonum bistorta L. Konnantatar. (R98: Bistorta major Gray (Polygonum bistorta L.), konnantatar; stor ormrot.)

Muist. -- Juuri on turvottava ja jumova. Siperiassa käyt. juurta ruuaksi.

Polygonum viviparum L. Nurmitatar. (R98: Bistorta vivipara (L.) Gray (Polygonum viviparum L.), nurmitatar; ormrot.)

Muist. -- Siemeniä syövät kanat ja hanhet. Juuria kokoovat Samojedilaiset lyhyinä suvi-aikoinaan, ja käyttävät poron lihan kera ruuaksi.

Polygonum hydropiper L. Akantatar. (R98: Persicaria hydropiper (L.) Spach (Polygonum hydropiper L.), katkeratatar; vattenpeppar.)

Muist. -- Kasvi tuoreena muserrettu, iholle pantuna, nostaa rakkoja. Vedessä keitettynä pidetään suussa vasten hammassärkyä. Mehu vedellä sekoitettuna hoetaan poisottavan ruskon eli päivetyksen ja huunpuremat.

Polygonum aviculare L. Siantatar. (R98: pihatatar; trampgräs, trampört.)

Muist. -- Mieluinen ruoka sioille, jonkatähden kasvia monin paikoin niitetään kesäruuaksi porsaille ja imisöille. Myös syövät sitä halukkaasti kanat, hanhet ja muut linnut. Siemenet kelpaavat leivän-asemeksi.

Polygonum convolvulus L. Kierretatar. (R98: Fallopia convolvulus (L.) A. Löve (Polygonum convolvulus L., Bilderdykia convolvulus (L.) Dumort), kiertotatar; åkerbinda.)

Muist. -- Siemenet taidetaan käyttää kuin tattari.

Rumex hippolapathum Fr. Wesihierakka. (R98: Rumex aquaticus L., vesihierakka; hästsyra, hästskräppa.)

Muist. -- Keite-vettä juurista nautittiin ennen savipuoliin ja muihin rohtuma-vikoihin.

Rumex acetosa L. Suolahierakka. (R98: niittysuolaheinä; ängssyra.)

Muist. -- Juuri ja tuore kasvi hyödyttävät kerpukissa. Viinillä sekoitettua mehua käytetään hammasten pesuksi, kun kerpukista syöpyvät. -- Sanotaan lisäävän talia elukoissa, ja vastustavan Leiniköin kirpeyttä. Juurilla Lappalaiset ja Norjalaiset painavat keltaista. Lehtiä haudutetaan ja käyt. liemiin ja salatiksi ja koko kasvia jauhoilla sekoitettuna varaleiväksi kovina aikoina. Lehdillä Lappalaiset valmistavat happamen maitonsa.

Rumex acetosella L. Ahohierakka. (R98: ahosuolaheinä; bergssyra.)

Muist. -- Luullaan laihduttavan maata.

75 heimo. -- Thymeleaceae. Näsiäkasveja.

Daphne mezereum L. (R98: näsiä; tibast.)

Muist. -- Kuorta kiitetään hyväksi leinissä. Otetaan 2-3-vuotisista varsista, leikellään tuuman pituisiksi paloiksi ja pannaan sille paikalle, johon leini tahdotaan muuttaa. Tämä vetää pitkäänsä, mutta vähemmällä kivistyksellä kun juntukka (pansluuka) tahi sinappitaikina. Pitää muutettaa päivä päivältä 1-2 linjaa. Käyt. myös käärmeen piston päälle. Sanotaan hammassärkyä lievittävän, kun pannaan hampaalle. Vilutaudissa on välistä ollut apua marjoista, jotka kuitenkin ovat myrkyllisiä ja hyvin varosasti käytettäviä. Niistä tehdään myös voidetta mätähaavoihin ja koihin. Sama voide, vatsalle pantuna, helpottaa kovan vatsanväänteen, ja hammastaudin, kun pidetään poskella.
Koko kasvi sisältää erin-omaisen kirpeyden, liiatenki marjat. Kuusi marjaa ovat tappaneet koiran. Käyt. susien ja muiden vahingollisten petojen kuolettamiseksi. Kanat ja hanhet kuitenki syövät niitä vahingotta.

77 heimo. -- Ulmaceae. Jalavakasveja.

Ulmus montana Sm. Nurmijalawa. (R98: Ulmus glabra Huds. (U. scabra Mill.), vuorijalava; alm)

Muist. -- Kuori (sisämäinen, etenki 2-vuotisista oksista) käytettiin keite-vedeksi rohtumiin, savipuoliin ja vesitaudissa sisällisesti nauttien. Puu on soveliasta tarve-puiksi, kärryn-aisoiksi, pyöriksi j. n. e. -- Taidetaan istuttaa lehtokujiksi, lähellä kasvavan ruohon vahingotta. Lehdet syksyllä koottuna, kuivatettuna kelpaavat talviruuaksi lampaille ja lehmille. Kasvaa kuivassa mullassa osittain siemenistä, jotka kesäkuussa kypsyvät, osittain vesoista tahi oksista, joita alussa kastetaan ahkerasti.

78 heimo. -- Urticaceae. Nokkoiskasveja.

Humulus lupulus L. (R98: humala; humle.)

Muist. -- Hedelmä vatsan vahvistava. Käyt. keitettynä kääreiksi ajettumisiin ja ulkonaisiin vikoihin, myöski vatsalle vävähtämisissä madoista j. n. e. Siemeniä nautitaan vatsan kovuudessa ulostuttavana tahi pehmittävänä aineena.
Sekoitetaan yleisesti kaljaan ja olueen, karvaudellansa estämään happanemista ja lisäämään voimaa. Sen ensimmäisiä taimia, ehkä vähemmin maukkaita, taidetaan keväällä syödä, ja ovatki terveellisiä.
Ist. paraasti kiviperään. Juuria pitää löyhällä mullalla mullattaman, seivästettämän, perattaman j. n. e.

Urtica urens L. Rautanokkonen. (R98: rautanokkonen; etternässla.)

Muist. -- Väkevää keite-vettä on käytetty vasten lennähtelevää luuvaloa.

Urtica dioica L. Polttiais-nokkonen. (R98: (iso)nokkonen; brännässla.)

Muist. -- Puserrettua mehua kuin myös keite-vettä juurista on ennen käytetty vasten kerpukkia, keuhkotautia, verijuoksua j. n. e., 1 t. 2 ruokalusikallista päivässä; siemeniä nautittiin matolääkkeenä. Nokkosen poltto parantuu päälle sivutusta öljystä t. kermasta.
Lisää maitoa lypsylehmissä. Myös lampaillen on se ruuaksi hyvää ja terveellistä. Pitää sitä varten varhain leikattaman. Sovelias ja terveellinen keväällä lehtikaaliksi. Varret taidetaan hoitaa kuin pellava kehräyksiin. Siemenet kanain ruuaksi. Mesiäispihain ympäri hyvä istutettaa, sillä se pois pidättää sammakot, jotka luullaan haittaavan mesiäisten parvettumista.
Kasv. sekä juurista että siemenistä lannoitetuissa kivimäissä.

79 heimo. -- Chenopodiaceae. Savikkakasveja.

Blitum rubrum Reich. Punamuro. (R98: Chenopodium rubrum L., punasavikka; rödmålla.)

Muist. -- Pidetään vahingollisena lampaille.

Blitum bonus-Henricus Mey. Sawimuro. (R98: Chenopodium bonus-henricus L., hyvänheikinsavikka; lungrot.)

Muist. -- Lehdet pidetään hyvinä hauteeksi ajettuneille jaloille, juuri keuhkotautisille lampaille sisään annettuna.
Lehtiä taidetaan myös käyttää ruuaksi liemiin ja kaaleihin. (Bl. virgatum, b).

Chenopodium urbicum L. Kyläsawikka. (R98: kyläsavikka; bymålla.)

Muist. -- Lehdet kelpaavat kaaliruuaksi. Siemenistä tulee maukasta puuroa, ja jauhettuina taidetaan niitä panna leipomisiin.

Chenopodium polyspermum L. Rentosawikka. (R98: hentosavikka; fiskmålla.)

Muist. -- Mieluinen ruoka kaloille lammikoissa.

Salicornia herbacea L. (R98: Salicornia europaea L., suolayrtti; glasört.)

Muist. -- Soota-suolaa saadaan tästä kasvista polttamisella. Se on pehmittävää ja ulostuttavaa; käyt. keltataudissa, kaatuva-taudissa, kerpukissa j. n. e.
Lasi-tehtaissa on soota hienompaan lasiin välttämättömästi tarpeellista. Valmistetaan paljon Hispaniassa, Englannissa j. n. e. Kasvia pannaan kuoppaan ja poltetaan tuhkaksi, lisätään taas uusia (kasveja) päälle ja poltetaan, ja tehdään sitä tekoa, siksi että kuoppa tulee täyteen tuhkaa, joka sitte kovettuneena kokkareiksi on valmis kauppatavara. Tätä suolaa saadaan ei ainoasti Suolayrtistä vaan myös monesta muusta merikasvista.

80 heimo. -- Cupuliferae. Kehtokantaisia.

Quercus robur L. (R98: (metsä)tammi; ek.)

Muist. -- Kuori ja lehdet kovin jumoavaa vetävää laatua. Kuori, pienennettynä, ja punaviinassa liotettuna, käyt. revehtymiseen ja peräsuolen putoukseen ulkovoiteena. Tammenlehtiä sekoitetaan kulkutus-veteen kielen rampaudessa. Myös keitevettä käyt. sisällisissä verenjuoksuissa, ulko- ja punataudeissa, siltään tahi saunakukkain seassa.
Puulaji on soveliainta kaikista laivarakennuksiin, jonkatähden vanha laki sen määrää ruunun omaksi, laivaston ylläpitämiseksi. Myös puukalun tekoihin ja nikkaruksiin soveliasta.
Kuori on parhainta nahkan parkitukseen. Rautavihtrillin kera se painaa mustaa; johon hedelmä-verho on vielä m. voimallisempaa. Kaleppelit tammen lehdillä ovat erään höyntiäisen pesiä ja talvisijoja; ne kasvavat isommiksi ulkomaan tammissa. Tammenterhoja taidetaan käyttää kahvin asemesta joko siltään tahi tavallisten kahvipapuin lisäyksellä. Lasten rauhaisvikoihin, röhkätautiin, on terhokahvi hyvin terveellistä.
Kasv. hyvin kypsistä terhoista löyhään maahan. Katajamäissä se parhaiten menestyy; niituilla tukehuttaa muut lähelliset kasvit.

Corylus avellana L. (R98: (euroopan)pähkinäpensas; hassel.)

Muist. -- Pähkinät ovat yleiseen tuttuja. Niiden sydämmistä saadaan melk. puoliksi hyvää öljyä, joka vetää vertoja manteli-öljylle.
Haarat käyt. astia-vanteiksi, isommiksi koreiksi j. n. e.
Kasv. sekä pähkinöistä että aaluvista. Edistyttää ruohon kasvua ja lisää hyvää ruokamultaa.

81 heimo. -- Salicaceae. Pajukasveja.

Populus tremula L. (R98: (metsä)haapa; asp.)

Muist. -- Keväällä vuotaa haavasta, kuin koivustaki, hyvää mahalaa. Lehtiä taidetaan eduin koota talviruuaksi eliköille, paitsi lampaille, joille eivät sovi. On laskettu yhden ison haavan antavan tynnyrin mitan riistotuita lehtiä, jotka vastaavat 2:lle leiviskälle heiniä. Lehdet pitää etenni riistottaman, taidetaan myös koota varisneina, jolloin niissä vielä on enin osa vehreyttä ja hyvyyttä jälellä.
Haapa on kevyttä ja valkeata puulajia. Ei mätäne pian, jonkatähden on kestävä vesirakennuksiin j. n. e. Havaitaan harvoin madon syömänä, Kuori sanotaan karkoittavan sirkat. Polttopuuna antaa vähän kuumuutta, ei yhtään hiiliä, mutta hyvää tuhkaa saipuan-keittoon.
Kasv. aaluvista. Missä haavat kasvamaan alkavat, siinä ne itse mieluisesti leveävät, kun saavat olla rauhassa ja aidataan.

Salix pentandra L. Halapaju. (R98: halava; jolster.)

Muist. -- Kuorta käytetään vilutautia vasten. Otetaan 2- t. 3-vuotisista haaroista, ja annetaan 1, 2 teelusikallista kuivattuna ja pienennettynä, joka 3:mas tahi 4-jäs tiima väli-aikoina, sittekun ulostus-ainetta edeltäkäsin on tarpeeksi nautittu.
Siemenhaivenet tämän ja muiden pajulajien taidetaan koota ja käyttää puumulin asemesta. Lehdet painavat keltaista. Puu on sovelias lehtokujiksi ja pensas-aidoiksi. Kasv. helposti aaluvista.

Salix fragilis L. Salawa-paju. (R98: salava, piilipuu; knäckepil.)

Muist. -- Kuori (oksista) käyt. vilutaudissa, kuin edellisestä sanottu on.
Lehto-kujina tievarsilla antaa se hyvän ja vilpeän varjon. Kasv. helposti maahan lyödyistä paksummista oksista vetisiin paikkoihin. Hedepuu tähän on soveliaampi, sillä emien haivenet ryöttävät kedon.

Salix caprea L. Raitapaju. (R98: raita; sälg.)

Muist. -- Kuorta Lappalaiset käyttävät nahkain valmistukseen. Puulaji on kevyttä ja sitkeää, käyt. kaikellaisiin puukalu-töihin. Lehdet ovat sangen mieluisia eläimille.
Kasv. kauneiksi lehtokujiksi ja pensas-aidoiksi. Ei tukehuta ruohonkasvua.

Salix cinerea L. Wesipaju. (R98: tuhkapaju; gråvide.)

Muist. -- Kuorta käyt. nahkain parkitukseen, oksia koreiksi, viikatteen-nieiksi j. n. e. On haitallinen suoniituilla, joilla pensastaa sangen paljon ja valloittaa ruohomaata; mutta hyödykäs hakamaissa, sillä eläimet syövät sen lehtiä.

Salix hastata L. Kemin paju. (R98: kalvaspaju; blekvide.)

Muist. -- Kuorta pitäisi ennen kaikkia koetettaa vilutaudissa.

82 heimo. -- Betulaceae. Koivukasveja.

Betula verrucosa Ehrh. Rauduskoiwu. (R98: Betula pendula Roth (B. verrucosa Ehrh.), rauduskoivu; vårtbjörk.)

Muist. -- Hikikylpy (kun paneutaan paljaalla ruumiilla tuoretten koivulehtien sisään maata) sanotaan parantavan leinin. Säilöstys-taudin (luuvalon) särkyä vasten käytetään tuoreita koivunlehtiä, joita sidotaan särkevän jäsenen ympäri. Koivun mahalaa on myöskin juotu vastanimitetyissä taudeissa. Siitä taidetaan keittää hyvää siirappia; 60:stä kannusta saadaan lähes kannu siirappia kokoon keittämällä. Myös viiniä saadaan mahalasta keittämällä, sokeroittamalla ja käyttämällä. Tököttiä eli ryssöljyä keitetään koivun tuohesta. Mehu, jota hikoilee happamista koivupuista valkean hohteessa käytetään voiteena luuvalossa. Tuohianturat, sukkien sisällä pidetyt, tuottavat kadonneen jalkahien jällensä ja hyödyttävät ylösnousneessa leinissä ja jalkasäryssä.
Lehtiä käyt. ruuaksi eläimille. Puulaji kovaa ja lujaa, oli soveliasta puukalu-töihin ja rakennus-aineiksi. Visakoivu (saxatilis) on erittäin soveliasta sorvaus- ja puusepän töihin, tuohi katoiksi ja kuori nahkain parkitukseen. Lehdet painavat kellaista: alunan kera keitetyistä saadaan niistä maaliväriä.
Kasv. siemenistä syys-aikana kuivaan laihaan multaan, etenki palo- ja takamaille. Koivun lehden ensi puhkeamisessa pitää kevätuoko kylvettämän.

Betula nana L. Waiwais-koiwu. (R98: vaivaiskoivu; dvärgbjörk.)

Muist. -- Lehdet antavat tummemman keltavärin kun tavallisen koivun. Juurista punotaan koreja. Lappalaiset käyttävät tätä vuoteensa pohjaksi sekä polttopuuksi.

Alnus glutinosa Willd. Terwaleppä. (R98: Alnus glutinosa (L.) Gaertn., tervaleppä; klibbal.)

Muist. -- Lehdet lammasten talviruuaksi pitää riistottaman heinäkuun lopulla. Kelpaavat myös ruuaksi sioille mäskin ja akanain seassa. Lattialle levitettynä lehti sanotaan karkottavan syöpäläiset. Lepän ja pajunkuoren puruja ruisjauhoilla sekoitettuna sanotaan hyväksi ruusun voiteeksi.
Puulaji on kaunista, punalehtavaa. Käyt. puusepän töihin, erinomattain juuret päälysteeksi pöydille, piironkeihin j. n. e. Kuori painaa ruskeata ja punaista, vihtrillin kanssa mustaa. Nahkoja mustutetaan vedessä keitetyillä lepänkuorilla, prisiljalla ja vihtrillillä. Ei mikään puu kestä paremmin mädäntymistä veden alla. Sopii siis pylväiksi vedenpäällisille rakennuksille. Leppäpylväillen ovat kaupungit Venetsia, Ravenna isommaksi osaksi raketut. Vesirännit, maansisäiset rumput, pumppuhirret j. n. e. tehdään parhaiten tästä puusta.
Kasvaa osittain syys- ja lokakuussa otetuista siemenistä, jotka kylvetään syksyllä tahi keväällä, osittain juurivesoista tahi tuoreista seipäistä, jotka taidetaan maahan pistää keväällä ennen silmikkoin puhkeamista. Siten taidetaan kosteaan maahan kaunis lepikkö pian kasvatettaa. Leppä parantaa ruohonkasvun ja maanlaadun, ja joki-äyräät tulevat sen juurista lujemmiksi.

Alnus incana Willd. Harmaa leppä. (R98: Alnus incana (L.) Moench., harmaaleppä, gråal.)

Muist. -- Lehti on parempaa kun edellisen. Kasv. kuin edellisestä sanottiin.

83 heimo. -- Myricaceae. Suomyrttisiä.

Myrica gale L. (R98: Myrica gale L. (Gale palustre Chevall.), suomyrtti, pors.)

Muist. -- Kasvia, etenki hedelmiä ja lehtiä, on pienennettynä ja öljyllä sekoitettuna käytetty vasten kapia ja rohtumia. Myös on keitevesi kiitettävää syöpäläisiin päässä, vaatteissa, seinissä j. n. e. kun niitä sillä pestään.
On muinen käytetty humalan asemesta juomiseen, jonkatähden vanha laki sitä kieltää toisen maalta kokoamasta.

84 heimo. -- Coniferae. Käpykasveja.

Pinus sylvestris L. Mänty. Tall. (R98: (metsä)mänty; tall.)

Muist. -- Keite-vesi sekoitetuista nuorista männyn kerkistä, voikukan juurista ja kypsistä muserretuista katajan marjoista, johon lyödään puserrettua piparruutin mehua ja jotain happoa, on terveellinen (verenpuhdistava) ja tehosa juoma kerpukkiin, luuvaloon, sulku- ja pöhötautiin. Sitä juodaan muutamia lasillisia päivässä. Mäihä (jälsi) on hyödyllinen ensin keväällä syödä vasten matoja sekä kerpukkia. Kun kuori haavoitetaan puuhun asti, juoksee , siitä kesällä pihkamaista nestettä, joka jähmettyy itsestänsä tavalliseksi paksuksi terpentiiniksi. Se on ulkonaisesti puhdistava ja parantava haavoja. Tervavettä käyt. varjelus-aineeksi vasten rokkoa ja muita tarttuvaisia tauteja. Sitä tehdään, kun kortteliin tervaa lyödään kannu vettä, jota puulastalla yksi tunti yllä sekoitetaan, ja sitte vuorokauden seisonunna kaadetaan eri-astiaan. Sitä nautitaan muutamia ryyppylaseja päivässä. Pikiä pidettiin ennen kauvemmin aikaa laastarina kainalojen välissä vasten kiinteätä yskää ja heikkoa rintaa.
Kuivista, pihkaisista petäjän kannoista poltetaan tervaa, jonka hyöty on yleisesti tuttu. Petäjä käyt. yleisesti hirsiksi, rakennus-aineiksi j. n. e., sen sisuskuori leivän aineeksi katovuosina ja eläinten ruuaksi, neulaset muokattuna täytteeksi makuu-vaatteisiin j. n. e.
Kasv. siemenistä, jotka pitää vilua vasten sammalilla peitettämän.

Pinus larix L. Lehtikuusi. Lärkträd. (R98: Larix decidua Mill., euroopanlehtikuusi; europeisk lärk.)

Muist. -- Kun puu haavoitetaan, juoksee siitä pihkamaista nestettä, jota kutsutaan venetsian terpentiiniksi; se oli ulkonaisesti haavoja puhdistava ja parantava.
Sisällisesti on kaikki terpentiini vesityttävää, mutta myös kiihottavaaki.

Pinus abies L. Kuusi. Gran. (R98: Picea abies (L.) H. Karst., (metsä)kuusi; gran.)

Muist. -- Sen ensimmäiset keväällä puhkeavat kasvanneet taidetaan käyttää kuin männyn kerkät. Kuusen pihka oli haavoja parantavaa. Neulasia syövät eliköt rehun puutteessa, ja hevosille syötetään niitä ilmanki terveydeksi. Pihkasta tehdään hartsia, kun pihka keitetään, pannaan sekaan viini-etikkaa, ja kiehutetaan kuivaksi. Kuori kiitetään parkituttavan nahkan, niin ettei se kangistu pakkaisesta eikä kovetu vedestä. Kuusenkävyt painavat ruskeata. Juurista punotaan köysiä ja kudotaan vasuja; oksia käytetään vanteiksi astioille.
Puulaji on löyhää ja keveätä; käyt. soittokaluin tekoihin j. n. e.
Kasv. siemenistä niinkuin mäntykin.

Juniperus communis L. (R98: (koti)kataja; en)

Muist. -- Keite-vettä murskatuista katajanmarjoista ja hakatuista katajan havuista juodaan eduin vesi- ja sulku-taudeissa, kerpukissa j. n. e. Höyryä tästä juomasta käytettiin vasten huonoa kuuloa ja korvanuhoa; höyryn annettiin nousta korvaan ratintorvesta. Katajanmarjat ja havut käyt. savuttamiseksi huoneissa vasten tarttuvaisia tauteja. Katajanöljyä pyhkäistään rammoille jäsenille ja luun-särkyyn. Koko puussa on hienoa pihkaa, joka on tehollista, hiestyttävää, vesityttävää, puhdistavaa, j. n. e. Puu on tehollisinta liki juurta.
Marjat käyt. juomaan, hilloksi j. n. e. Niistä taidetaan myös keittää paloviinaa. Kuorista saadaan niiniä köysiksi, matoiksi j. n. e. Puulaji on kovaa, soveliasta juoma-astioiksi ja muiksi. Katajan-pihkaa kootaan muuriaisilta, ja löytyy muuriaispesien alla; sitä käyt. keitin-öljyihin (vernissoihin), ja hienonnettuna raapituksiin paperille, ettei muste (läkki) levene ja käy lävitse.
Samaan aikaan kun kataja ja tuomi kukoistavat, kutee lahna.

Taxus baccata L. (R98: (euroopan)marjakuusi; (vanlig) idegran.)

Muist. -- Puulaji on kovaa ja punajuomuista, soveliasta kaikellaisiin puukalu-tekoihin.

87 heimo. -- Equisetaceae. Kortekasveja.

Equisetum arvense L. Peltokorte. (R98: peltokorte; åkerfräken.)

Muist. -- On jumova ja vesityttävä. Luullaan olevan eläimille vahingollinen. Hävitetään pelloista lannoittamisella ja vireällä kyntämisellä.

Equisetum palustre L. Arokorte. (R98: suokorte; kärrfräken.)

Muist. -- On vahingollinen hevoisille; lammasten sanotaan siitä villansa kadottavan.

Equisetum hiemale L. Kangaskorte. (R98: Equisetum hyemale L., kangaskorte; skavfräken.)

Muist. -- On, kuin moni muuki kortelaji, vahingollinen eläimille. Kaikellaisia puutöitä taidetaan sillä silotella.

88 heimo. -- Polypodiaceae. Saniaisia.

Polypodium vulgare L. Kallio-imarre. (R98: kallioimarre; stensöta.)

Muist. -- Juurakko hyvämakuinen, lievittävä rintataudissa. Sekoitetaan pienennettynä ruokalusikallinen jauhopuuroon maidon kera syötäväksi. Keitevettä nautitaan luuvalossa ja kerpukissa.

Polystichum filix-mas Roth. Metsän alwejuuri. (R98: Dryopteris filix-mas (L.) Schott, kivikkoalvejuuri; träjon.)

Muist. -- Juurakko hyvin tehoisa vasten matoja, erittäinki lapamatoa. Tämän ja muiden saniaisten tuhkasta taidetaan saipua valmistaa, ja kuivatetut lehdet käyttää polstarien täytteeksi.

Pteris aquilina L. (R98: Pteridium aquilinum (L.) Kuhn (Eupteris aquilina (L.) Newman, Pteris aquilina L.), sanajalka; örnbräken.)

Muist. -- Juurakkoa käyt. vasten matoja. Annos 2, 3 pientä lusikallista pulverina 2 ottein päivässä. Englannissa käyt. kasvia polttopuun asemesta. Tuhkasta, vedessä keitetystä, valmistetaan. saipua-palloja. Juurakko suikertaa syvältä maassa ja laihduttaa lähellä olevat kasvit. Lehdet valkenevat vähimmästäki hallasta.

91 heimo. -- Lycopodiaceae. Liekokasveja.

Lycopodium complanatum L. Keltalieko. (R98: Diphasiastrum complanatum (L.) Holub (Lycopodium complanatum L., Diphasium complanatum (L.) Rothm.), keltalieko; plattlummer.)

Muist. -- Värikasvina merkillinen. Painaa prisiljan kera villaisen siniseksi. Muiden lisäys-ainetten kanssa se antaa useita keltavärejä.

Lycopodium clavatum L. Katinlieko. (R98: katinlieko; mattlummer.)

Muist. -- Siemenpöly, tav. kutsuttu matojauhoiksi, käyt. nilkisyyteen eli ihottumiseen (heltymiseen); tuleen viskattuna leimahtaa palamaan ja käyt. sentähden leikki-tulituksiin. Vasikat ja lehmät syövät kasvia keväällä. Viini-astioihin ripustettuna parantaa käymiseen tulleen viinin. Lonkeroista punotaan lattiamattoja.

Lycopodium selago L. Ketunlieko. (R98: Huperzia selago (L.) Bernh. ex Schrank & Mart (Lycopodium selago L.), ketunlieko; lopplummer.)

Muist. -- On kovin ulostuttava, raastava, sisälliseen käytäntöön vaarallinen. Keitevesi on ennen ulkonaisesti käytetty vasten mustelmia ja ajettumisia lankeamisesta ja loukkaamisesta.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.